Tuusulan kappeliseurakunta perustettiin 1643

Tuusulan kunnan historia alkaa vuodesta 1643, jolloin perustettiin Tuusulan kappeliseurakunta. Kappeliseurakunnan perustamisen yhteydessä Tuusulaan liitettiin osia Helsingin pitäjästä (esim. Hyrylä ja Ruotsinkylä) ja Nurmijärvestä. Ennen kappeliseurakunnan perustamista oli enemmistö tuusulalaisista kuulunut Sipoon seurakuntaan.

Tuusulan alueella asui 1600-luvun alkupuolella noin 600 henkeä. Pääelinkeinona oli maatalous.

Tuusulan kylät

Tuusulan kappeliseurakunnan muodostivat Kaukjärven eli Tuusulanjärven ympärillä olevat kylät: Hyrylä, Hyökkälä, Paijala, Tuusula, Tuomala, Järvenpää, Vanhakylä ja Ruskela. Myös kauempana sijaitsevat Kerava, Rusutjärvi, Nahkela, Lahela ja Klemetskog eli Ruotsinkylä liitettiin kappeliseurakunnan osiksi. Kellokoski oli Järvenpään kylän takamaita. Jokelasta osa oli Hausjärven pitäjää ja Tuusulan puoleiset asumattomat maat jaettiin Paijalan, Hyökkälän ja Kirkonkylän talojen takamaiksi.

Oman seurakunnan perustaminen

Tuusulan talonpojat olivat toivoneet omaa kappelia jo jonkin aikaa, sillä kirkkomatkat olivat pitkiä. Lisäksi etenkin Sipoon seurakunnan suomenkieliset talonpojat kokivat, että heillä oli seurakunnassa enemmän velvollisuuksia kuin hengellistä saatavaa. Kirkon ja pappilan korjauksiin he kelpasivat, mutta pitkän matkan taivaltaneille tuusulalaisille ei aina ehditty järjestää suomenkielistä jumalanpalvelusta. Tuusulan talonpojat eivät kuitenkaan yksin saaneet asiaansa kuuluville. Vasta Vanhankylän kartanon isännäksi tullut ratsumestari Nils Stålhana sai asioihin vauhtia. Kappeliseurakunnan perustamisen sanotaan olleen paljolti hänen suhteidensa ja tarmonsa ansiota.

Tuusulan vaakuna | Tuusulan Rantatie ja taiteilijayhteisö Sotilasperinne | Jokela ja tiilitehdas Sijainti ja yhteydet vaikuttivat Tuusulan kehittymiseen