Lapsen varhaiskasvatuksen aloitus rakentuu yhteistyössä perheen kanssa

Teksti: Noora Naskali

Uuteen ympäristöön, uusiin aikuisiin ja päivittäisiin rutiineihin tutustuminen vaatii aikaa, minkä vuoksi varhaiskasvatuksen aloitus suunnitellaan huolellisesti yhdessä huoltajien kanssa. 

Palvelukeskustelu toimii aloituksen pohjana

Lapsen varhaiskasvatuspolku käynnistyy palvelukeskustelulla, jonka huoltajat käyvät päiväkodin johtajan tai perhepäivähoidon ohjaajan kanssa ennen palvelun alkamista.  

Keskustelussa käydään läpi perheen tarpeita sekä sovitaan käytännön asioista, kuten varhaiskasvatuksen määrästä, päivittäisistä hoitoajoista, varahakijoista ja tarvittavista luvista. Samalla huoltajat saavat tietoa varhaiskasvatuksen toimintatavoista, viestinnästä ja arjen käytännöistä. 

Aloituskeskustelu luo pohjan yhteistyölle

Palvelukeskustelun jälkeen vuorossa on aloituskeskustelu ryhmän kasvattajan kanssa. Tapaamisen tavoitteena on luoda luottamuksellinen pohja yhteistyölle perheen ja varhaiskasvatuksen henkilöstön välille.  

Huoltajat voivat kertoa lapsestaan, hänen tavoistaan, kiinnostuksen kohteistaan ja mahdollisista tuen tarpeistaan. Samalla sovitaan lapsen tutustumisjaksosta sekä siitä, miten siirtymää kodista varhaiskasvatukseen voidaan tukea mahdollisimman turvallisesti ja lapsen tarpeet huomioiden. 

Tutustuminen on tärkeää ennen aloitusta

Ennen varsinaisen varhaiskasvatuksen alkamista lapsi osallistuu yhdessä huoltajansa kanssa tutustumisjaksoon. Jakson aikana lapsi saa rauhassa tutustua uusiin kasvattajiin, muihin lapsiin sekä päiväkodin tai perhepäivähoidon arkeen.  

Tutustumisjakson pituus suunnitellaan aina lapsen yksilöllisten tarpeiden mukaan. Alle kolmivuotiaille suositellaan yleensä noin kahden viikon tutustumisjaksoa päiväkodissa, kun taas vanhemmille lapsille tai perhepäivähoidossa aloittaville jakso voi olla lyhyempi. Lapsi voi jäädä varhaiskasvatukseen ilman huoltajaa vasta palvelusopimuksen tultua voimaan. 

Tutustumiskokemuksia Peltokaaren päiväkodista 

Peltokaaren päiväkodissa aloitti varhaiskasvatuksen tänä syksynä moni uusi lapsi ja perhe. Osa on täysin uusia perheitä ja osalla jo vanhempi sisarus on ollut varhaiskasvatuksessa. Kaikissa tapauksissa panostamme aloittamiseen lapsen ja perheen tarpeet huomioiden. Peltokaaren päiväkodissa tutustumisjaksoon panostettiin ja se näkyi myös huoltajille. 

Arvostamme mahdollisuutta kahden viikon tutustumisjaksoon ja sitä että vanhemmat ovat saaneet myös perehdytystä ja konkreettisia vinkkejä siitä, miten lasta voi tukea päiväkodin aloituksessa, kertoo Peltokaaren päiväkodissa tänä syksynä aloittanut huoltaja. 

Vasu-keskustelussa kuullaan ensikuukausien kokemuksista

Kun lapsi on ehtinyt olla varhaiskasvatuksessa noin kaksi kuukautta, järjestetään lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa eli vasua koskeva keskustelu.  

Keskusteluun osallistuvat lapsi ikätasonsa mukaisesti, huoltajat sekä ryhmän kasvattaja. Vasuun kirjataan lapsen vahvuuksia, kiinnostuksen kohteita ja tavoitteita sekä sovitaan yhteisistä tavoista tukea lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista. Suunnitelmaa arvioidaan yhdessä huoltajien kanssa säännöllisesti. 

Aloitushetkiä kehitetään kyselyiden avulla 

Huoltajilta kysytään kokemuksia ja tunnelmia aloittamisesta asiakaskyselyllä vuosittain.  

Iloksemme aloittamisen prosessi arvioitiin viime keväänä vielä edellisiä vuosia toimivammaksi. Erityisesti kyselyssä nousi esille huoltajien kokemus siitä, että lapsi on tervetullut varhaiskasvatuspaikkaan ja lapsella on siellä turvallinen olo. 

Huolellisesti suunniteltu aloitus auttaa lasta rakentamaan turvallisen suhteen uuteen ympäristöön ja luo perustan onnistuneelle varhaiskasvatuspolulle. Keskeisessä roolissa ovat avoin yhteistyö, luottamus ja yhteinen ymmärrys lapsen hyvinvoinnin tukemisesta. 

Olemme koko perhe saaneet tukea uuden elämäntilanteen äärellä. Koemme, että kommunikaatio on ollut avointa ja lämmintä ja että uutta arkea opetellaan yhteistyössä, kertoo Peltokaaren päiväkodin huoltajat.