Kuvataide ja sanat kohtaavat Erkkolan uudessa näyttelyssä
Erkkolan keskiviikkona 6.5. avautuva näyttely ”Kirjaimellisesti katsoen” tarkastelee kuvataiteen ja kirjallisen kielen moniulotteista vuoropuhelua. Se kokoaa yhteen teoksia, joissa kuva ja sana limittyvät, täydentävät toisiaan ja synnyttävät uusia merkityksiä. Teksteihin viittaaminen nousee esiin keskeisenä, ajasta toiseen kantavana taiteen ilmaisukeinona.
Kuvitukset tekstin rinnalla
Tekstin ja kuvan välinen kytkös on ehkä konkreettisimmillaan kuvitustaiteessa. Esillä on kuvituksia etenkin Martta Wendelinin, Rudolf Koivun sekä Venny Soldan-Brofeldtin tuotannosta. Heidän luomansa kansikuvat tiivistävät kirjan aiheen ja tunnelman yhdeksi visuaaliseksi ensivaikutelmaksi. Sisäkuvitukset rytmittävät tekstiä ja luovat rinnakkaisia näkökulmia. Pienikokoiset vinjettikuvitukset taas toimivat lukujen visuaalisina kehyksinä ja exlibris-merkit kirjanomistajien kuvallisina allekirjoituksina.
Kirjallista kuvataidetta
Tekstejä on rakenteellisesti läsnä teoksissa. Anna-Maria Osipowin keramiikassa ja Pirkko Ropposen taidegrafiikassa runot ovat osa teoksia ja niiden merkityksiä. Myös abstrakteilla maalauksilla on kirjallisia ja kielellisiä esikuvia. Kari Tolosen teos kyteytyy nimensä perusteella Marcel Proustin (1871–1922) klassikkoromaanisarjaan ja Jaakko Hosian maalaukset Seitsemään veljekseen. Susanna Maria Kivistön Olen unohtanut sanat joilla sanoisin viittaa kielellisen ilmaisun rajoihin ja kokemuksen sanoittamisen vaikeuteen.
Usealla näyttelyn taiteilijalla on läheisiä yhteyksiä kirjallisuuden maailmaan. Venny Soldan-Brofeldt oli Juhani Ahon (1861–1921) puoliso ja Jaakko Hosia kirjailija Eino Hosian (1905–1941) poika. Osa tunnetaan myös kirjallisesti lahjakkaina, kuten Rudolf Koivu satukirjailijana ja Katja Tukiainen sarjakuvataiteilijana. Pirkko Ropponen on kirjoittanut runokokoelman ja Kari Tolonen romaaneja.
Kuvasta kirjaimeksi
Näyttely suuntaa katseen myös kirjataiteen ja kirjoituksen historiaan. Rudolf Koivun satukuvitusten koristeelliset initiaalit 1900-luvun alusta muistuttavat keskiaikaisten käsikirjoitusten alkukirjaimista, jotka kasvoivat kiehtoviksi hahmoiksi ja ornamenteiksi. Kuvallisen kirjaimen perinne säilyi pitkälle painetun kirjan aikaan. Merja Winqvist puolestaan on ollut kiinnostunut kirjoituksen alkuperästä: kuinka muinaisten kirjoitusjärjestelmien merkit ovat muuntuneet kuvista kirjaimiksi varhaisten sivilisaatioiden kehittyessä.
Näyttely on koottu Tuusulan taidemuseon kokoelmista, ja se esittelee suomalaista taidetta 1900-luvun alusta nykypäivään. Mukana on teoksia taiteilijoilta Pekka Halonen (1865–1933), Kerttu Horila (s. 1946), Jaakko Hosia (1941–2005), Susanna Maria Kivistö (s. 1966), Rudolf Koivu (1890–1946), Kari Lindström (1943–2024), Anna Maria Osipow (1935–2024), Pirkko Ropponen (1930–2020), Venny Soldan-Brofeldt (1863–1945), Kari Tolonen (1945–2004), Katja Tukiainen (s. 1969), Martta Wendelin (1893–1986) ja Merja Winqvist (s. 1949).
Kirjaimellisesti katsoen – kielen ja kuvataiteen vuoropuhelua
6.5.2026–23.5.2027
Erkkola
Rantatie 25, Tuusula
Avoinna
touko-elokuu ti–su klo 10–17
syys-huhtikuu ke–su klo 12–17
Pääsymaksut
10/8/0 €
Museokortilla ja Kaikukortilla ilmaiseksi
Lisätietoja
Marja Niemi, näyttelyamanuenssi, Tuusulan taidemuseo, 040 314 3457, marja.niemi@tuusula.fi
Kellokosken sairaalamuseon kesä 2026: stigmattomuuden puolesta!
Kesäkausi starttaa Tuusulan museon kohteissa
