Usein kysyttyä vesihuollosta

Tuusulan vesijohtovesi on suurimmaksi osin pehmeän ja keskikovan välillä. Tarkempaa tietoa saa Tuusulan seudun vesilaitoskuntayhtymältä(siirryt toiseen palveluun). Yleensä astianpesukoneeseen ei tarvitse lisätä suoloja, mutta valmistajan ohjeita kannattaa kuitenkin noudattaa.

dH 0−2,1, hyvin pehmeä
dH 2,1−4,9, pehmeä
dH 4,9−9,8, keskikova
dH 9,8−21, kova
dH yli 21, hyvin kova

Veden kovuudella tarkoitetaan veteen liuenneiden kalsium- ja magnesiumsuolojen määrää. Mitä kovempaa vesi on, sitä enemmän pesuainetta tarvitaan, jotta vesi saadaan vaahtoamaan ja pesemään kunnolla.

Tuusulan veden pH-arvo eli happamuus on noin 7,7−7,8. Vesi on siis lievästi emäksistä, pH 7 merkitsee neutraalia vettä.

Tuusulan vedessä fluoria on erittäin vähän eli n. 0,1 milligrammaa/litra.

Sameus johtuu yleensä vedessä olevista ilmakuplista. Ilmiö on vaaraton, ja vesi muuttuu astiassa seistessään melko nopeasti kirkkaaksi. Ilma poistuu ylöspäin, jolloin vesi kirkastuu alhaalta ylös. Kuumassa vedessä sameutta ilmenee lähes aina. 

Veden ilmakuplat ovat merkki siitä, että vesijohtoverkostoon on päässyt ilmaa esimerkiksi korjaustöiden yhteydessä. Ilma voi myös aiheuttaa poistuessaan putkistossa kolinaa. Häiriö poistuu juoksuttamalla vettä.

Jos sameus painuu pohjaan, voi kyseessä olla esim. rautasakka. Korjaus- tai huoltotöiden yhteydessä voi kiinteistön tai vesijohtoverkoston putkista irrota rautaa, joka sakkautuu astian pohjaan. Rauta voi aiheuttaa veteen sivumakua ja värjätä esimerkiksi pyykkiä. Vettä kannattaa tässäkin tapauksessa juoksuttaa reilusti, jotta vesi käytettäessä olisi mahdollisimman vähän putkissa seissyttä. 

Juoksuttamista ei kannata arastella suuren vesilaskun pelossa, sillä yksi kuutio eli 1 000 litraa vettä maksaa kuluttajalle ainoastaan 3,92 euroa. Tässä hinnassa ovat mukana puhdas- ja jätevesimaksu sekä arvonlisävero.

Jos hanasta tuleva kylmä vesi on värjääntynyttä, sameaa tai ummehtuneen hajuista, on yleensä syynä joko kiinteistön omista putkista tai kunnan yleisestä vesijohtoverkosta peräisin olevien rauta- ja mangaanikerrostumien irtoaminen.

Sakan irtoaminen johtuu useimmiten siitä, että veden virtaussuunta on tilapäisesti muuttunut verkoston korjaus- tai muutostöiden takia tai vesijohtoverkostossa tapahtuneesta paineiskusta. 

Esteettiset seikat, kuten veden sameus ja värjääntyminen ruskeaksi, eivät periaatteessa ole terveydelle vaarallisia, mutta veden juomista kannattaa silti välttää kunnes haitat poistuvat. Sakat saattavat tukkia vesihanojen ja pesukoneiden sihtejä ja värjätä vaaleata pyykkiä.

Jos vesijohtovedessä on laatuhäiriö, kannattaa vettä juoksuttaa reilusti. Jos vesi ”pärskyy” tai vesiputkistot ”kolisevat” juoksutettaessa, on se merkki siitä, että putkistoihin on päässyt ilmaa. Tämä ei ole vaarallista, ja ilmakin poistuu, kun vettä juoksutetaan riittävästi.
 
Jos vesi ei muutu normaaliksi kohtuullisen vedenjuoksutuksen jälkeen, ota yhteys Tuusulan Veteen.

Koska vedenkulutus on yöllä vähäistä, jää vesi kiinteistön putkistoon seisomaan yön ajaksi. Tuolloin veden maku voi muuttua. Paha maku onkin erityisesti vanhojen putkistojen aiheuttama ongelma.

Veden juoksutus ennen käyttöä auttaa tilapäisenä toimenpiteenä. Putken sisäpinnan puhdistus/pinnoittaminen tai haittaa aiheuttavan putkisto-osuuden uusiminen poistavat haitan pysyvämmin. 

Jos lämmin käyttövesi on vihreää, on se merkki siitä, että taloyhtiön lämmönvaihdin on rikki. Tällöin vihreäksi värjätty kaukolämpövesi pääsee sekoittumaan käyttöveteen.

Lämmintä käyttövettä ei koskaan pidä juoda, sillä lämmin vesi on oivallinen kasvupaikka bakteereille.

Vedessä olevat metallisuolat voivat kiinnittyä erittäin lujasti keraamiseen materiaaliin ja muodostaa vaikealiukoisia kalkkipitoisia saostumia. Pinnoilla seisonut saippuapitoinen vesi voi jättää jälkeensä kalkkisaippuaa, jota on vaikea poistaa, kun se pääsee kerrostumaan.

Paras tapa näiden saostumien eliminoimiseksi on  niiden ennaltaehkäisy pintojen huuhtelulla ja kuivaamisella (esimerkiksi kumilastalla). Jos saostumia on päässyt muodostumaan, niistä pääsee eroon vain vahvasti happamilla saniteettitilojen puhdistusaineilla. Käyttöohjeita on noudatettava tarkoin, sillä muutoin on vaara, että esimerkiksi laattojen saumaukset kuluvat pois tai keraamisen materiaalin lasitus kärsii.

Suosittelemme pintojen kastelemista ennen happaman pesuliuoksen levittämistä ja huolellista huuhtelua pintojen puhdistuksen jälkeen. Lisäksi kannattaa suorittaa neutralointi heikosti emäksisellä pesuliuoksella.

Ei saa. Viemäri on tarkoitettu vain jätevesien kuljettamiseen, eikä sinne saa laittaa mitään kiinteitä jätteitä, sillä ne voivat tukkia viemärin. Myös ruokien sisältämät rasvat ovat kiellettyjä, samoin kuin muun muassa terveyssiteet, talouspaperit, vaipat, kondomit, vanupuikot, pumpuli, sukkahousut, lääkkeet, maalit ja muut kemikaalit.

Vessapaperi ei aiheuta tukoksia, sillä se hajoaa viemärissä. Lue lisää pyttyetiketistä(siirryt toiseen palveluun).

Jos viemäritukos on kiinteistön viemärissä, on vastuu putken avaamisesta ja mahdollisista vahingoista kiinteistöllä. Jos tukos on ollut Tuusulan veden runkoputkessa, aukaisee viemärin Tuusulan vesi. 

Kellaritiloissa on oltava aina toimivat padotusventtiilit tai jätevedenpumppaamo, sillä kiinteistö vastaa kellaritilojen suojaamisesta aina, kun alin viemäröity taso on vesihuoltolaitoksen antaman padotuskorkeuden alapuolella.

Kokonaiskerrosalaan lasketaan kaikki tontin alueella olevat, rakennusvalvonnassa rakennuksiksi luokitellut rakennukset riippumatta siitä, onko niissä vesipistettä tai minkä tyyppisiä rakennukset muuten ovat.

Liittymätyön hintaan vaikuttaa moni seikka, muun muassa tonttijohdon koko ja rakennuksen kerrosala. Maksut peritään voimassa olevan hinnaston mukaan.

Pientalojen (omakotitalo/paritalo) laajennuksista laskutetaan lisäliittymismaksu, jos kiinteistön kerrosala laajennuksen jälkeen siirtyy ylempään maksuluokkaan. Lisäliittymismaksua laskutetaan maksuluokkien maksujen erotuksen määrä. Muiden kiinteistöjen osalta lisäliittymismaksu laskutetaan, jos kerrosalan muutos on yli 10 % (kiinteistötyypin mukainen liittymismaksu). Tutustu hinnastoomme.

Katso tiedot hinnastostamme.

Laskutamme asiakkaitamme kolmen kuukauden välein. Alle 5 euron veloituksista ja alle 50 euron hyvityksistä emme lähetä erillisiä laskuja vaan huomioimme ne seuraavalla laskullasi. Yli 50 euron hyvitykset palautamme tilisiirtona.

Laskutus koostuu perusmaksusta ja käyttömaksusta. Perusmaksu määräytyy vesimittarin koon mukaan (sisältää veden ja jäteveden osuuden). Käyttömaksu perustuu kiinteistön käyttämään vesimäärään, joka mitataan kiinteistössä olevalla vesimittarilla. Myös jätevesimaksun perusteena on käytetty vesimäärä. Lue lisää laskutuksesta.

Kullekin kiinteistölle saa yhden liittymän, ja jokaista liittymää kohden tulee yksi vesimittari, jonka perusteella vesilaitos laskuttaa. Huoneistokohtaiset vesimittarit taas ovat kiinteistöjen omia vesimittareita, joiden laskutuksen hoitaa taloyhtiö.

Puutarhan kasteluun, auton pesuun tai muuhun vastaavaan käytetystä vedestä ei myönnetä hyvityksiä jätevesimaksuun.

Huoltoväli

Vesimittareiden huoltoväli on noin 10 vuotta. Ilmoitamme kun vesimittarin vaihto tulee ajankohtaiseksi kiinteistössänne.

Vesimittareiden vaihtokustannukset

Vesimittarin huoltovaihto sisältyy perusmaksuun. Sen sijaan vesimittarin molemmin puolin olevat sulkuventtiilit kuuluvat kiinteistön omaan huoltovastuuseen. Emme vaihda niitä vesimittarin vaihdon yhteydessä, mikäli ne ovat toimivia.

Vaihdon jälkeen huomioitavaa

Vesimittarin vaihdon jälkeen kiinteistön omistajan on noin kolmen viikon ajan seurattava erityisen tarkasti vesimittarin toimintaa ja liittimien tiiviyttä. Mahdollisesta veden tihkumisesta on välittömästi ilmoitettava Tuusulan Veden vikapäivystykseen.

Lue lisää: Etäluettavat vesimittarit

Vesijohtoverkostossa on aina jonkin verran paineenvaihteluita. Paine vaihtelee hieman esimerkiksi alueellisten kulutuspiikkien, vesijohtoverkostossa tapahtuvien vuotojen tai verkostotöiden vuoksi. Vesimittari mittaa kulutusta ”kumpaankin suuntaan”, eli ylimääräistä kulutusta ei synny. Niin sanottu takaiskuventtiili tasaa paineenvaihteluita estämällä veden virtauksen kiinteistön suunnasta verkostoon. Jos takaiskuventtiiliä ei ole, LVI-alan yritys voi asentaa sen päävesimittarin jälkeiseen johtoon .

Aivan aluksi kannattaa katsoa, pyöriikö mittari myös silloin, kun vettä ei käytetä. Jatkuva pyöriminen on merkki vesivuodosta. Vesilaitoksen vesimittarit ovat tyyppihyväksyttyjä ja tarkkoja. Niitä koskevat samat määräykset kuin kauppojen vaakoja tai huoltoasemien polttoainemittareita. Vesilaitos vaihtaa vesimittarit kustannuksellaan määrävälein. Vesilaitos voi tarkistaa vesimittarin asiakkaan kirjallisesta pyynnöstä. Mikäli mittarista ei löydy virhettä, veloitamme tarkistuskulut asiakkaalta. Lähes aina vesimittarien virhe on sallituissa rajoissa, joka on enintään +/-5 %. Asiakkaan kannattaa seurata vedenkulutustaan ja sen muutoksia. Pienetkin vesikalusteissa olevat vuodot voivat aiheuttaa ikäviä yllätyksiä.

Mekaanisissa vesimittareissa lasin ja laskurin välissä saattaa näkyä ilmakuplia tai vettä. Tämä on normaalia, sillä vesimittarit ovat märkälaskijamittareita, joiden koneiston kuuluu olla vedessä. Vesi ja ilma eivät ole haitallisia, eivätkä edellytä toimenpiteitä.

Ei yhtään. Kaikki vesilaitoksen toiminnat katetaan vesimaksuilla, myös verkostojen korjaus ja uudisrakennukset.

Tippuva vesihana voi lisätä vedenkulutusta jopa noin 30 kuutiometriä vuodessa ja aiheuttaa asiakkaalle siten noin 275 euron lisämaksun. Jos vuotavia hanoja on useita, lisäkustannusten määrä voi kasvaa tuhansiin euroihin. Vesivuodot ovat usein korjattavissa melko pienin kustannuksin esimerkiksi vaihtamalla hanojen tai WC:n huuhtelusäiliön tiivisteet.

Vuotomäärä vuositasolle muutettuna yllättää monet vesilaskun maksajat. Alla on laskettuna muutaman vuototapauksen vesimäärät oletettuna, että verkostopaine on 5 kp/cm2 (500 kPa).

• WC:n jatkuva vuoto, vuotokohdan koko tulitikun paksuinen. Vuotava vesimäärä on tällöin 3 000 m3 vuodessa (noin 11 760 euroa).

• Tiheä tippavuoto, vuotokohdan koko ompelulangan paksuus. Vuotava vesimäärä on tällöin 30 m3 vuodessa (noin 117,60 euroa).

• Ohut vesivirta, vuotokohdan koko parsineulan paksuinen. Vuotava vesimäärä on tällöin 300 m3 vuodessa (noin 1 176 euroa).

Yleisin syy ennakoimattomaan vesikatkoon on putkirikko. Häiriötilanteissa ensisijainen tiedotuskanavamme on verkkosivustomme(siirryt toiseen palveluun). Päivitämme sivustolta löytyvälle häiriökartalle(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) sekä äkilliset että ennakoidut vesihuollon häiriötilanteet ja niiden sijainnit. Lähetämme häiriötiedotteita vaikutusalueen kiinteistöille myös tekstiviestillä. Tutustu tarkemmin tekstiviestitiedottamiseen!

Normaaleista kunnossapitotöistä tiedotamme 2−5 arkipäivää ennen vesikatkoa. Kunnossapitotyöt pyrimme tekemään kello 9−16. Vesihuollon työmaiden suunnittelu ei ole verrattavissa normaaliin työmaatoimintaan, jossa voidaan ennakoida paremmin mahdollisia häiriöitä ympäristölle ja myös tiedottaa aikaisemmin työmaavaiheista. Päivystysluonteiset tehtävät ohittavat aina ennakoidut huollot.

On vaikea antaa tarkkaa arviota siitä, miten kauan tonttijohdot kestävät. Yleisesti kannustamme uusimaan tonttijohdot, jos kunnan saneeraustyömaa on kohdalla tai jos teet muuta piharemonttia ja putket ovat yli 30 vuotta vanhoja. Kannattaa myös tarkastaa omat kotivakuutusehdot vesivahinkojen osalta. Joissain vakuutuksissa on putkien ikään liittyviä ehtoja.

Jos tonttijohdot on rakennettu 1980-luvulla, ovat ne yleensä muovia ja kestävät arviolta 30−50 vuotta. Eri vuosikymmenten muoviputkien materiaalien välillä on eroja. Asennus ja täyttömaan laatu vaikuttavat muoviputkien kestävyyteen. Aiemmin tonttivesijohdot tehtiin pääasiassa valuraudasta ja tonttiviemärit betonista. Usein näissä tapauksissa putkien koot ovat sen verran suuria, että saneeraus voidaan tehdä osittain kaivamattomilla menetelmillä (sujutuksella). Lue lisää tonttijohtojen saneeraamisesta.