Tuusulan kunnan tilinpäätös 2024
Tuusulan kunnanhallitus käsittelee vuoden 2024 tilinpäätöstä kokouksessaan tänään maanantaina 24.3. Valtuuston käsittelyyn asia etenee huhtikuussa. Tuusulan kunnan tulos oli 0,5 miljoonaa euroa alijäämäinen (peruskunta -1,4 miljoonaa euroa alijäämää ja vesihuoltoliikelaitos 0,9 miljoonaa euroa ylijäämää). Tuusula on elinvoimassaan kuntakokoluokkansa Suomen ykkönen.
− Tuusulan kunta on elinvoiman kärkikuntia ja kuntakokoluokassaan eli alle 50 000 asukkaan kunnista Suomen ykkönen. Tuusula kasvaa strategiansa mukaisesti. Vuonna 2024 kunnan asukasmäärä kasvoi 900 asukkaalla, ja tuusulalaisia oli vuoden lopussa jo 42 238. Tuusulan ja muiden kuntien välinen nettomuuttovoitto oli 740 asukasta ja nettomaahanmuutto 130 asukasta, kertoo pormestari Kalle Ikkelä.
Tilikauden tulos oli lievästi alijäämäinen
Tuusulan taloudellinen tulos oli 0,5 miljoonaa euroa alijäämäinen. Väestönkasvu näkyi toimintamenojen kasvuna; erityisesti varhaiskasvatuksen lapsimäärän kasvu edellytti resurssien lisäystä vastaamaan kasvanutta palvelutarvetta. Menoja lisäsi myös henkilöstömäärän kasvu. Kunnan toimintamenot olivat 3,6 miljoonaa euroa vuoden 2023 tasoa korkeammat, ja kasvua oli 2,4 % edellisvuodesta.
– Verotulot laskivat 7,1 prosenttia edellisvuodesta. Syynä laskuun olivat hallituksen tekemät veroperustemuutokset ja aikaisempien vuosien verohäntien poistuminen. Kunnan verotulot olivat yhteensä 107,4 miljoonaa euroa, ja ne toteutuivat talousarviota parempina. Kunnallisverotulot toteutuivat myönteisesti huolimatta vallinneesta talous- ja työllisyystilanteesta. Tämän lisäksi yhteisöverot toteutuivat talousarvion odotuksia paremmin, iloitsee pormestari Ikkelä.
Valtionosuuksia saatiin 1,1 miljoonaa edellisvuotta enemmän. Vuonna 2024 Tuusula sai yli 28,7 miljoonaa euroa valtionosuuksia.
Kiinnostus kunnan asuin- ja yritystontteihin säilyi erittäin hyvänä
Kunnan tontinluovutus oli suhdannetilanteeseen nähden vilkasta. Vetovoimaa oli niin omakotitonteilla kuin yritystonteilla. Omakotitonttitarjontaa oli runsaasti jokaisessa kuntakeskuksessa. Erillispientalojen (AO) tontteja luovutettiin 48 kpl. Tuusula palkittiinkin Suomen pientalomyönteisimpänä kuntana kokoluokassaan.
Käyttöomaisuuden myyntivoittoja saatiin 8,1 miljoonaa euroa, ja ne koostuivat pääosin maa-alueiden myyntivoitoista. Maankäyttösopimuskorvauksia kertyi noin neljä miljoonaa euroa, ja ne toteutuivat budjetoidun mukaisesti.
– Tuusula luo elinvoimaa kuntaan huolehtimalla siitä, että kaavoitetaan riittävästi tontteja ja rakentamalla yritys- ja työpaikkatonttien syntymiseen tarvittavaa infrastruktuuria. Kaavavarantomme on runsas, ja kun rakentaminen elpyy yleisten talousnäkymien selkeytyessä, olemme valmiina. Uskomme, että korkotason muutokset alaspäin luovat edellytykset suotuisalle kehitykselle, toteaa Kalle Ikkelä.
Kuntastrategia, mittavat kasvuinvestoinnit ja aluekehityshankkeet
Valtuustokauden 2021–2025 strategia jatkaa kasvun mahdollistamisen ja elinvoiman vahvistamisen tiellä. Palveluverkkoinvestoinnit jatkuivat; kunnan investoinnit olivat 73 miljoonaa euroa, josta liikelaitoksen osuus oli 3,2 miljoonaa euroa.
− Palveluverkkotyömme tulokset näkyvät nyt kuntalaisille. Tuusulanjärven päiväkoti, Tuusulanjärven koulu, Tusby träsk svenska skola ja Peltokaaren päiväkoti avautuivat 1.8.2024. Riihikallion koulun sekä Rykmentinpuiston koulun ja päiväkodin rakentaminen etenivät aikataulussa. Peltokaari palkittiin Suomen ensimmäisenä palvelu- ja toimitilarakentamisen viiden tähden ympäristöluokituksen hankkeena, sanoo pormestari Kalle Ikkelä.
Urheilukeskuksen kehittäminen eteni, ja Tekova-areenan valmistuminen toi tuusulalaisille ensiluokkaiset olosuhteet liikuntaharrastuksille.
Sote-keskuksen sijoittuminen Hyrylään varmistui, ja kohteen valmistelu on jatkunut hyvässä yhteistyössä Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen kanssa. Hyrylään sote-keskukseen on tulossa Keusoten omistamia tiloja, Tuusulan kunnan omistamia tiloja sekä vuokrattavia tiloja HUS:lle ja yksityisille toimijoille. Sote-keskus tulee palvelemaan kaikkia hyvinvointialueen asukkaita. Lisäksi Hyrylän keskustassa alkoi liike- ja palvelukeskus Särmän ison rakennusurakan toteutus.
Rykmentinpuiston työpaikka-alueella on toteutusvaiheessa useita yritysten toimitilahankkeita, ja Tuusulan itäväylän itäpuolisen alueen Rykmentinportin kaavoitus ja kunnallistekniikan suunnittelu on käynnissä. Focus-alueella käynnistyi asemakaavoitus. Laadittavassa kahdessa eri asemakaavassa on mukana lähes puolet koko Focus-alueesta, ja niiden kaava-aineistoa oli nähtävillä syksyllä.
Panostukset sivistyspalveluihin kantavat
Varhaiskasvatuksessa Tuusulan muuttovoitto näkyi edelleen palvelutarpeen kasvuna Etelä-Tuusulassa. Monio on osoittanut vetovoimaisuutensa; Tuusulan lukion opiskelijamäärä kasvoi 742 opiskelijaan. Monion myötä myös Tuusulan opiston tarjonta on monipuolistanut. Oppimisen palvelualueella järjestettiin osaamisen kehittämiseksi ja jakamiseksi monipuolinen ja kiitosta kerännyt Oppimisen foorumi.
Lisätiedot:
Pormestari Kalle Ikkelä, 040 314 3001, kalle.ikkela@tuusula.fi
Kansliapäällikkö Annaliisa Oksanen, 040 314 2999, annaliisa.oksanen@tuusula.fi
Talousjohtaja Kari Ora, 040 314 3062, kari.ora@tuusula.fi