Kotipihan haitalliset vieraslajit ja vinkit torjuntaan
Alkukesä on loistava ajankohta tarkastella, mitä kaikkea kotipihassa kasvaakaan! Pihoista saattaa löytyä vieraslajikasveja, jotka ovat haitallisia. Kasvien lisäksi pihassa saattaa mönkiä monenmoista menijää.
Teksti ja kuvat: Annukka Salminen
Vieraslajikasvien torjunnan ensiaskel on tunnistaa torjuttava laji oikein, mieluiten jo taimivaiheessa. Mitä pidempään kasvit saavat kasvaa, sitä työläämpää torjunta on. Joidenkin lajien kohdalla täytyy varautua usean vuoden torjuntaurakkaan.
Joskus haitallisen vieraslajikasvin tunnistaminen on hankalaa, jos ei tiedä mihin pitäisi kiinnittää huomiota. Tunnistuksesta tekee hankalaa sekin seikka, että haitallinen vieraslaji muistuttaa usein alkuperäislajistoomme kuuluvaa kaimaansa. Tehokkaalla ja johdonmukaisella torjunnalla saadaan kuitenkin silminnähtäviä muutoksia aikaan.
Torjuntatavan valintaan vaikuttavat mitä vieraslajikasvia torjutaan ja miten kyseinen laji leviää (siemenistä vai kasvullisesti) sekä se, kuinka pitkäikäinen siemenpankki lajilla on.
Viitapihlaja-angervon kasvatus on kiellettyä 15.8.2025 alkaen.
Puuvartisille kasveille, kuten kurtturuusu ja viitapihlaja-angervo, toimivia torjuntakeinoja ovat kaivaminen juurineen maasta, näivettäminen ja peittäminen. Ruohovartisille kasveille, joilla on lyhytikäinen siemenpankki (esimerkiksi jättipalsami) soveltuu parhaiten kitkeminen ja niittäminen useaan kertaan kesässä ennen kuin kasvi ehtii kehittää siemeniä.
Pitkäikäisen siemenpankin omaavia ruohovartisia lajeja, kuten komealupiini ja jättiputki, voi kitkeä taimien ollessa pieniä. Kaivaminen tehoaa pienillä aloilla, lisäksi kannattaa harkita torjuttavan alueen peittämistä. Myös niitto useaan kertaan kesässä tehoaa erityisesti lupiinin siementämisen ehkäisemisessä. Jättiputkella niittäminen kannattaa yhdistää peittämiseen.
Syntyneen kasvijätteen hävittämisessä täytyy olla huolellinen. Kaikki lisääntymiskykyisiä kasvinosia sisältävä jäte (juuren kappaleet, kukinnot) on säkitettävä ja toimitettava eteenpäin sekajätteenä. Lisäksi torjunta vaatii aina jälkitarkkailua.
Torjuntaan tarvitaan maanomistajan lupa. Jos omistajaa ei ole tiedossa, voi torjuntaa tehdä poimimalla vaikka vieraslajikimpun! Kukkien poimiminen on jokaisenoikeuksilla sallittua.
Mitään puutarhakasvia ei saa päästää leviämään luontoon. Vieraslajit leviävät helposti luontoon puutarhajätteen välityksellä. Puutarhajätteen oikeanlainen käsittely on tärkeimpiä torjuntakeinoja vieraslajien leviämiselle. Jokaisen kiinteistön omistajan vastuulla on huolehtia, etteivät vieraslajit leviä oman tontin ulkopuolelle.
Etanoista haitallisiksi vieraslajeiksi on luokiteltu espanjansiruetana ja mustapääetana. Sen sijaan lehtokotilo ei ole haitallinen vieraslaji, vaikka tekeekin tuhoja pihoilla ja lisääntyy silmittömästi.
Kaikkiruokainen espanjansiruetana kuuluu kotipihan ei-toivottuihin vieraisiin.
Etanoiden torjuntaan kannattaa ryhtyä heti, kun etanat alkavat keväällä liikkua. Tämä tietää helpompaa torjuntaurakkaa myöhemmin kesällä. Tuusulassa on erillisiä etanaroskiksia, joihin etanajätteen voi toimittaa.
On syytä muistaa, etteivät kaikki vieraslajit suinkaan ole haitallisia. Jotkut vieraslajit vain menestyvät uudella asuinalueellaan niin hyvin, että ne aiheuttavat haittaa muun muassa alkuperäiselle luonnolle tai ihmisen terveydelle ja elinkeinolle. Monimuotoinen luonto kestää muutoksia ja ylläpitää lajirikkautta paremmin kuin yksipuolistunut, haitallisen vieraslajin köyhdyttämä elinympäristö.
Ihmisen terveyden kannalta etenkin jättiputki aiheuttaa merkittävän vaaran, voihan lajin kasvineste aiheuttaa vakavia palovamman kaltaisia oireita auringonvalon vaikutuksesta.
Haitallisista vieraslajeista ylläpidetään sekä kansallista että EU-tasoista vieraslajiluetteloa. Oli laji mainittu kummassa luettelossa tahansa, siihen pitää suhtautua haitallisena vieraslajina.