Aloite pohjavesien kokonaistilanteen selvittämiseksi Hyrylän alueella

Tuusulassa on rakennettu viime vuosina runsaasti etenkin Hyrylässä. Lisäksi suunnitteilla on lukuisia uusia asuin – ja työpaikka-alueita, joilla voi olla erityistä merkitystä pohjaveden muodostumiseen ja laatuun.

Jo monet nykyisistä kaavoitushankkeista sijaitsevat joko suoraan pohjavesialueiden päällä tai muutoin alueilla, joiden hulevesien valuminen kohdistuu pohjaveden muodostumisen kannalta merkittävälle alueelle. Hulevesien imeytymättömyys päällystettyyn maastoon aiheuttaa merkittävän riskin pohjaveden tasolle.

Pohjaveden tilanne on puhuttanut Tuusulassa jo pidemmän aikaa. Osin valmistuneiden hankkeiden, kuten Rykmentinpuiston ja Sulan, onkin todettu jo suunnitteluvaiheessa aiheuttavan “mitä todennäköisemmin väliaikaisia tai pysyviä muutoksia Hyrylän pohjavesialueella” (Pöyry 2013). Yksittäisten kaavoituskohteiden osalta rakentamisen vaikutuksia pohjaveteen on kunnan toimesta tutkittu ja ympäristövaikutuksia pyritty minimoimaan. Kuitenkin esimerkiksi ELY-keskus on antanut useita kriittisiä lausuntoja rakentamisen haitallisista vaikutuksista pohjaveteen, vaikka sillä on ollut saatavilla kaavoituksen taustamateriaalit ja -selvitykset.

Myös Hyrylän pohjaveden antoisuusselvityksessä vuodelta 2019 todetaan seuraavaa: “Huomioiden Hyrylän alueen maankäyttö ja vedenottamon antoisuus, muodostuvan pohjaveden määrää ei saisi enää rakentamistoimin vähentää. Päinvastoin alueen pohjaveden riittävä muodostuminen tulisi turvata mm. hyvillä hulevesiratkaisuilla” (Pöyry 2018). Päätöksenteon tueksi, olisikin tärkeää tietää, onko esimerkiksi näihin hyviin hulevesiratkaisuihin päästy. Hyvä olisi myös tietää, mikä on alueen nykyinen antoisuustilanne – entä kertyykö pohjavettä myös käynnissäolevien rakennushankkeiden valmistumisen jälkeen tarvittava määrä?

Voidaankin kysyä, onko Tuusulassa riittävästi otettu huomioon rakentamisen kokonaisvaikutukset pohjaveden muodostumiselle sekä laadulle? Tuusulan pohjavesialueet muodostavat merkittävän alueellisen vesivarannon, jonka merkitys voi korostua myös huoltovarmuustilanteissa. Esitämme, että pohjavesien tilanteesta laaditaan selvitys, joka huomioi jo aiemmin rakentamisen yhteydessä havaitut riskit sekä arvioi nyt päätettyjen sekä kaavoitussuunnitelman mukaisten tulevien kaavoitushankkeiden kokonaisvaikutusta pohjaveteen Hyrylän alueella.

Vastaus

Hyrylän keskeisille alueille sijoittuu pohjavesien muodostumisen kannalta merkittäviä sora-​ ja hiekkamuodostumia,​ jotka ovat tarjonneet rakentamisen kannalta hyviä alueita,​ rakennusmateriaalia,​ viihtyisää elinympäristöä sekä toimineet kulkureitteinä. Tämän vuoksi pohjavesialueille on keskittynyt huomatta­vasti asutusta ja erilaista ihmistoimintaa. Toiminta on muodostunut pitkän ajan saatossa,​ eikä toiminnan sijoittumista ratkaistaessa ole aina ollut nykyisen kaltaista tietoa pohjavesien suojelun tar­peellisuudesta. Edelleen monille Uudenmaan pohjavesialueille kohdistuu monen­laisia maankäyttöpaineita,​ jotka uhkaavat pohjave­den tilaa.

Pohjaveteen voi joutua samanaikaises­ti monenlaisia haitta-​ainepäästöjä,​ joita on vaikea havaita ja joiden kulkeutumista on vaikea ennustaa. Monesti päästöä ei pystytä ha­vaitsemaan ennen sen kulkeutumista vedenotta­molle asti. Pilaajan osoittaminen on hankalaa,​ kos­ka alueella voi sijaita monia riskitoimintoja. Tämän vuoksi pohjavesien muodostumisen lisäksi on kiinnitettävä huomioita sen laatuun.

Pohjavesien suojeluun liittyvää työtä tehdään Tuusulan pohjavesialueiden seurantatyöryhmässä,​ johon kuuluu edustajia Tuusulan kunnasta,​ Keski-​Uudenmaan Vesi Kuntayhtymästä,​ Keski-​Uudenmaan pelastuslaitoksesta,​ Keski-​Uudenmaan ympäristökeskuksesta ja Uudenmaan ELY-​keskuksesta. Tämän työryhmän tehtävänä on hankkia ja jakaa tietoa pohjavesien tilasta keskeisenä työkaluna pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien keskeisinä tavoitteina ovat pohjaveden laadun heikkenemisen ennaltaehkäisy sekä määrällisen laadun turvaamien siten,​ ettei maankäyttöä rajoiteta tarpeettomasti. Suunnitelmissa esitetään myös toimenpidesuosituksia alueen riskitoiminnoille.

Asemakaavoituksessa hulevesien käsittelyyn liittyviä määräyksiä on ollut käytössä jo pitkään. Määräyksiä on kehitetty ja kehitetään jatkuvasti kunnan sisällä ja sitä on tehty myös moniammatillisella ja kuntien välisellä yhteistyöllä. Esimerkkinä tästä on Uudenmaan ELY-​keskuksen käyn­nistämä projekti,​ jonka tarkoituksena oli tutkia,​ kuin­ka pohjavesiasioiden hallintaa voitaisiin edistää eritasoisten kaavojen avulla. Projektin tavoitteena oli kehittää yhteistyössä osallistuvien kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa kunkin kaavatason edellyttämän tarkkuuden vaatimat yhtenäiset suo­jelumääräykset ja pohjavesialueiden merkintätavat sekä luoda käsikirja kaavoittajille pohjavesistä ja niiden suojelusta. Näitä ohjeita käytetään aktiivisesti laadittaessa yleis-​ ja asemakaavoja.

Esimerkkejä pohjavesien huomioimisesta Hyrylän alueen asemakaavoissa löytyy mm. Hyrylän palvelukeskuksen asemakaavasta,​ jossa pohjaveden muodostumista on turvattu seuraavalla määräyksellä: Rakennusten kattopinnoilta tulee johtaa biosuotimen tms. kautta maaperään imeytettäväksi vähintään 70% hulevedestä. Vireillä olevasta Puistokylän asemakaavasta laatimisen yhteydessä antamassaan lausunnossa ELY-​keskus mainitsi,​ että pohjaveden laadun ja määrän turvaaminen pohjavesialueella on pääsääntöisesti huomioitu hyvin kaavan määräyksissä,​ kaavaselostuksessa ja tehdyssä hulevesiselvityksessä. Kaavan laadinnan yhteydessä merkintöjä ja määräyksiä tarkistetaan edelleen saadun lausunnon pohjalta.

Asemakaavassa osoitetut hule-​ ja pohjavesiä koskevat määräykset huomioidaan rakennusluvan käsittelyn yhteydessä,​ mutta rakentamisen jälkeen järjestelmien kunnossapito jää kiinteistönomistajan vastuulle. Huomioitavaa on myös se,​ että vaikka rakentaminen aiheuttaa useimmiten pohjavesien muodostumisen määrällistä vähenemistä,​ se voi pienentää pohjaveden pilaantumisen riskiä. Rakennetuilla alueilla hule-​ ja pohjavesiä koskevia velvoitteita ei voida määrätä takautuvasti. Myös viivytysjärjestelmien rakentaminen näillä alueilla on hankalaa.

Aloitteessa esitettiin,​ että pohjavesien tilanteesta laadittaisiin selvitys,​ joka huomioi jo aiemmin rakentamisen yhteydessä havaitut riskit,​ sekä arvioisi nyt päätettyjen sekä kaavoitussuunnitelman mukaisten tulevien kaavoitushankkeiden kokonaisvaikutusta pohjaveteen Hyrylän alueella. Tähän ehdotukseen on jo vastattu vuonna 2019 laaditun Hyrylän ja Rusutjärven pohjavesialueiden suojelusuunnitelman päivityksellä. Tuusulan pohjavesialueiden seurantatyöryhmässä käydyssä keskustelussa todettiin,​ että kyseinen suojelusuunnitelma on vielä ajantasainen sisältäen mm. olennaisimmat alueella vireillä olevat kaavahankkeet. Pohjaveden muodostumiseen ja laatuun vaikuttavia seikkoja pohditaan tarkemmin jokaisen pohjavesialueille sijoittuvien kaavojen laadinnan yhteydessä.