Kohde 9: Vanhaa kunnioittava koti
Tämän idyllisen talon ensimmäiset osat kohosivat tontille tiettävästi jo 1910-luvulla. Mitä ilmeisemmin talon rakennuttanut perhe jätti sen lähteäkseen Brasiliaan perustamaan suomalaista Penedo-siirtokuntaa vuonna 1929. Tämän jälkeen rakennus toimi jonkun tovin Kellokosken sairaalan työntekijöiden vuokra-asuntoina. Talossa asui enimmillään jopa neljä perhettä.
Kun kotia remontoitiin nykyisille omistajille 2000-luvun alussa, pistäytyi paikalla yks kaks yllättäen talon rakennuttaneiden asukkaiden jälkeläisiä. Siitä lähtien onkin talon nykyasukkaita kovasti kiehtonut kotinsa historia!
Tänä päivänä kodissa asustelee Sari, Juha, vastikään ylioppilaaksi valmistunut tytär sekä toisinaan myös muualla opiskeleva poika. Vielä alkuvuosina kotiin kuljettiin koivukujaa pitkin. Makuuhuoneen ikkunasta näkyi silloin viljapelto, jonka puintihommia perheen äiti ja poika yhdessä ikkunasta ihastelivat. Kotia ympäröivä maisema on vuosien saatossa jonkin verran modernisoitunut, mutta yhä idyllisestä tunnelmasta huolta pitävät komean kokoinen omenapuu sekä vihreän vehreä kasvillisuus syreenintuoksuineen.
Historian kunnioittaminen ja vanhan vaaliminen näkyvät harvinaisen hienosti tässä kodissa. Kaikki ei ole vatupassisuoraa tai uudenkarheaa vaan elämiselle ja talon tarinalle on annettu arvokkaasti sijaa. Kaikenlaista on itse rakennettu, kunnostettu ja verhoiltu talon tyylille uskollisesti – kiiltokuvamaisuutta ja muotivirtauksia vältellen. Sisustuksessa kohtaavat sulassa sovussa uudemmat löydöt sekä esineet, joilla on historia.
Yksi kodin aarre on Pitkäniemen mielisairaalan nettihuutokaupasta huudettu koivukaappi, jonka habituksessa on talon isännän mukaan kansakoulumaista karismaa. Yläkerran kylpyhuoneen erikoisuutena ovat pramea perintönä saatu kristallikruunu sekä jopa 1800-luvulta peräisin oleva vanhan ajan kiikku.
Pihapiirissä komeilee talon lisäksi tunnelmallinen hirsiaitta, joka aiempien asukkaiden aikaan toimi kuulemma teinipoikien mopokorjaamona. Tätä nykyä aitta palvelee muun muassa perheen juhlatilana, viimeksi siellä pidettiin tyttären lakkiaiset. Aitan ehdoton aarre on Kellokosken ruukin valmistama ja Me kellokoskelaiset -yhdistyksen kautta säilytykseen saatu metrinen hunajalinko. Toinen samanmoinen on sijoitettu paikalliseen museoon, joten eipä ihan joka aitassa tule tällaisia harvinaisuuksia vastaan!
Nyt Tarinoiden talot -tapahtuman ajaksi vierailijoita varten aittaan avautuu ensi kertaa asukkaiden ihka oma kahvila. Tervetuloa poikkeamaan aittakahveille ja ihastelemaan tätä upeaa, omaleimaisen tunnelmallista retrokotia!
”Vau mikä koti!”, onkin jokunen vieras tokaissut ovesta sisään astuessaan.
