Tuusulalla takana vahva vuosi

Teksti: Kari Ora
Kuva: Timo Nurmi

− Tuusulan kunta on elinvoiman kärkikuntia alle 50 000 asukkaan kunnista Suomen ykkönen. Kunta kasvaa strategiansa mukaisesti. Vuonna 2024 Tuusulan asukasmäärä kasvoi 900 asukkaalla, ja tuusulalaisia oli vuoden lopussa jo 42 238. Tuusulan ja muiden kuntien välinen nettomuuttovoitto oli 740 asukasta ja nettomaahanmuutto 130 asukasta, kertoo pormestari Kalle Ikkelä.

Tuusulan taloudellinen tulos oli 0,5 miljoonaa euroa alijäämäinen. Väestönkasvu näkyi toimintamenojen kasvuna; erityisesti varhaiskasvatuksen lapsimäärän kasvu edellytti resurssien lisäystä. Menoja kasvattivat myös odotettua suuremmat kunta-alan palkankorotukset. Kunnan toimintamenot olivat 3,6 miljoonaa euroa vuoden 2023 tasoa korkeammat; kasvua edellisvuodesta oli 2,4 %.

− Verotulot laskivat 7,1 prosenttia edellisvuodesta. Syinä laskuun ovat hallituksen tekemät veroperustemuutokset ja aikaisempien vuosien verohäntien poistuminen. Kunnan verotulot olivat yhteensä 107,4 miljoonaa euroa; määrä on talousarviossa ennakoitua enemmän. Kunnallisverotulot toteutuivat myönteisesti huolimatta haastavasta talous- ja työllisyystilanteesta. Lisäksi yhteisöverotuotto oli talousarvion odotuksia isompi, iloitsee pormestari Ikkelä.

Valtionosuuksia saatiin 1,1 miljoonaa edellisvuotta enemmän. Vuonna 2024 Tuusula sai yli 28,7 miljoonaa euroa valtionosuuksia.

Tuusula vetää rakentajia

Tontinluovutus oli suhdannetilanteeseen nähden vilkasta. Vetovoimaa oli niin kunnan omakotitonteilla kuin yritystonteilla. Erillispientalojen tontteja luovutettiin 48. Tuusula palkittiinkin viime vuonna Suomen pientalomyönteisimpänä kuntana kokoluokassaan.

Käyttöomaisuuden myyntivoittoja saatiin 8,1 miljoonaa euroa, ja ne koostuivat pääosin maa-alueiden myyntivoitoista. Maankäyttösopimuskorvauksia kertyi noin 4 miljoonaa euroa, ja ne toteutuivat budjetoidun mukaisesti.

– Tuusula luo elinvoimaa kaavoittamalla riittävästi tontteja ja rakentamalla yritys- ja työpaikkatonttien syntymiseen tarvittavaa infrastruktuuria. Kaavavarantomme on runsas, ja kun rakentaminen elpyy, olemme valmiina, toteaa Kalle Ikkelä.

Kunnan kehittäminen jatkuu valtuustokauden 2021–2025 strategian mukaisesti kasvun mahdollistamisen ja elinvoiman vahvistamisen tiellä. Tuusulan investoinnit olivat 73 miljoonaa euroa, josta liikelaitoksen osuus oli 3,2 miljoonaa euroa.

− Palveluverkkotyömme tulokset näkyvät nyt kuntalaisille. Tuusulanjärven päiväkoti, Tuusulanjärven koulu, Tusby träsk svenska skola ja Peltokaaren päiväkoti avautuivat 1.8.2024. Riihikallion koulun sekä Rykmentinpuiston koulun ja päiväkodin rakentaminen etenivät aikataulussa. Peltokaari palkittiin Suomen ensimmäisenä viiden tähden ympäristöluokituksen hankkeena palvelu- ja toimitilarakentamisessa. Urheilukeskuksen kehittäminen eteni, ja Tekova-areenan valmistuminen toi tuusulalaisille ensiluokkaiset olosuhteet liikuntaharrastuksille.
Lukio ja kulttuuritalo Monio on osoittanut vetovoimaisuutensa: Tuusulan lukion opiskelijamäärä kasvoi 742 opiskelijaan. Monion myötä myös Tuusulan Opiston tarjonta on monipuolistunut. Vuoden aikana Moniossa järjestettiin muun muassa monipuolinen ja kiitosta kerännyt Oppimisen foorumi.

Runsaasti uusia hankkeita

Sote-keskuksen sijoittuminen Hyrylään varmistui, ja kohteen valmistelu on jatkunut hyvässä yhteistyössä Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen kanssa. Keskukseen on tulossa Keusoten omistamia tiloja, Tuusulan kunnan omistamia tiloja sekä vuokrattavia tiloja HUS:lle ja yksityisille toimijoille.

Sote-keskus tulee palvelemaan kaikkia hyvinvointialueen asukkaita. Lisäksi Hyrylän keskustassa alkoi liike- ja palvelukeskus Särmän ison rakennusurakan toteutus.

Rykmentinpuiston työpaikka-alueella on toteutusvaiheessa useita yritysten toimitilahankkeita, ja Tuusulan itäväylän itäpuolisen alueen Rykmentinportin kaavoitus ja kunnallistekniikan suunnittelu on käynnissä. Focus-alueen asemakaavoitus käynnistyi. Laadittavassa kahdessa asemakaavassa on mukana lähes puolet koko Focus-alueesta.