Siirry sisältöön
Näyttelyn otsikkoteksti ja taidevalokuvassa runsaasti tuoreita ja kuihtuneita kukkia asetemassa

Kreetta Järvenpään (s. 1974) maalaukselliset kukkavalokuvat hehkuvat unenomaista tunnelmaa sekä dramaattisia valon ja varjon kontrasteja. Ne viittaavat 1600-luvun alankomaalaisen kukkamaalauksen perinteeseen. Varhaisen kasvitieteen kehittyessä taiteilijat kuvasivat kukkia yksityiskohtaisen lajitunnistuksen mahdollistamalla tarkkuudella. Symboliikaltaan rikkaissa asetelmissa elävät ja lakastuvat kasvit muistuttivat myös elämän hetkellisyydestä ja ajan kulusta.

Kukista tuli Järvenpään ilmaisukieli henkilökohtaisen menetyksen myötä, puutarhanhoitoa harrastaneen äidin kuoleman jälkeen. Hän näkee näyttelyn tematiikan jatkumona, jossa eri aikakaudet kohtaavat.

– Kukkia on ollut tässä maailmassa aina. Ne ovat myös olleet kuvataiteen aiheena vuosisatojen ajan, mutta jokainen taiteilija lähestyy niitä omista lähtökohdistaan.

Järvenpää on kiinnostunut erityisesti epätäydellisyyden estetiikasta, kuten poikkeavien, vaurioituneiden tai kuolleiden kukkien kauneudesta. Erkkolan näyttelyyn hän on toteuttanut myös paikkasidonnaisia kuivakasvi-installaatioita.

Terhi Heino (s. 1970) tekee taidetta herkistä kierrätys- ja luonnonmateriaaleista, kuten kuivatuista kasveista tai kalanevistä. Hän on työstänyt kollaaseja vanhojen koulukasvioiden kasveista, purkanut ja asetellut niiden prässättyjä lehtiä ja kukkia uusiin muotoihin. Heinon teokset ohjaavat pohtimaan omaa luontosuhdettamme. Hän on pysäyttänyt jo kuolleiden kasvien ja eläinperäisten jäänteiden luonnollisen kiertokulun ottamalla ne talteen ja säilömällä teoksiinsa, mutta orgaanisista materiaaleista rakentuvina Heinon teoksillakin on rajallinen elinkaarensa.

Taideteos, jossa asetelma erilaisista kuivatuista lehdistä
Terhi Heino, Tykkäys, kollaasi, 2024

– Materiaalien ominaisuuksiin pohjautuva hidas käsillä tekeminen, tutkiminen ja käsitteellinen työskentely ovat aina kiinnostaneet minua, Heino kertoo.

– Käsittelen teoksissani ympäristön ja yksilön katoavaisuutta ja haurautta, mutta myös henkilökohtaisia kipupisteitä. Tasapainoharjoitus-kollaasien yhteydessä olen käsitellyt isäni kuolemasta johtuvaa surua.

Näyttelyssä on esillä myös Tuusulan taidemuseon kokoelmiin kuuluvia Ebba Masalinin (1873–1942) oppimateriaalien kuvituksia, joissa lähiluontoa kuvattiin järjestelmällisesti ja objektiivisesti. Masalin hallitsi selkeän, puhtaasti visuaalisen kerronnan, johon etenkin opetustaulut perustuivat. Opetuksellisten kuvataulujen käyttö yleistyi kansakouluissa 1800-luvun lopussa, ja ne toimivat ainakin 1960-luvulle saakka tärkeinä havaintovälineinä oppikirjojen rinnalla.

Historiallista näkökulmaa syventävät Hilda Olsonin (1832–1915) hämähäkkiakvarellit Luonnontieteellisen keskusmuseon kokoelmista. Täsmälliset lajitutkielmat syntyivät vuosina 1859–62 tutkimusmatkoilla eläin- ja kasvitieteen professori Alexander von Nordmannin ohjauksessa. Olson oli edelläkävijä naisena luonnontieteellisessä kuvittamisessa. Hän työskenteli suurella tarkkuudella aikana, jolloin kasvi- ja eläinlajien levinneisyyttä kartoitettiin yhä järjestelmällisemmin, samalla kun ymmärrys luonnon haavoittuvuudesta ja lajien pysymättömyydestä alkoi vahvistua.

Piirroskuva vihreä-kelta-ruskea -sävyisestä hämähäkistä
Hilda Olson, Hämähäkki (Ebrechtella tricuspidata), 1860, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto

Kokonaisuutena näyttely lähestyy elämän haurautta eri aikakausien ja näkökulmien kautta. Yleisen ja yksityisen välimaastossa teokset tarkastelevat sitä, miten ihminen pyrkii ymmärtämään ja jäsentämään muuttuvaa ympäristöään sekä kohtaamaan kokemuksia menetyksestä.

Lehden terällä
Kreetta Järvenpää | Terhi Heino | Hilda Olson | Ebba Masalin
14.1.–26.4.2026

Erkkola
Rantatie 25, Tuusula

Avoinna
ke–su klo 12–17

Pääsymaksut
10/8/0 €
Museokortilla ja Kaikukortilla ilmaiseksi

Lisätietoja

Marja Niemi

Näyttelyamanuenssi
Sivistys
Kunta 2
+358403143457
kulttuuripalvelut/ museo

Katso myös

Lisää uutisia

Juhlavuosi vie Pekka Halosen Pariisiin

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 160 vuotta taidemaalari Pekka Halosen syntymästä. Pariisin kaupungin taidemuseossa Petit Palais’ssa avautuu marraskuun alussa laaja Pekka Halosen taiteen näyttely, joka on suunniteltu Ateneumin taidemuseon kanssa. Tuusulassa Pekka Halosen juhlavuosi näkyy myös Halosenniemen vuoden näyttelyissä.
Museo
Tummahirsinen kolmekerroksinen rakennus

Galleria Monion vapaiden vuorojen haku huhtikuussa

Galleria Monion vapaiden vuorojen haku järjestetään 1.–15.4. Haettavana on viisi kolmen viikon näyttelyjaksoa vuosien 2025 ja 2026 aikana. Haku on avoin ensisijaisesti tuusulalaisille taiteilijoille tai näyttelyille, joiden teokset tai tekijät liittyvät Tuusulaan.
Ihmisiä katsomassa näyttelyä galleriatilassa.