Sisäilma on kaikkien yhteinen asia

Jos epäilet saaneesi toimitiloissamme oireita sisäilmasta, tee siitä ilmoitus. Ilmoituksen kulku määräytyy sen mukaan, mikä rooli sinulla on kiinteistön käyttäjänä.

Toimi näin kun epäilet saaneesi oireita sisäilmasta, henkilökunta Kuuntele Toimi näin kun epäilet saaneesi oireita sisäilmasta, oppilas tai oppilaan huoltaja Kuuntele Toimi näin kun epäilet saaneesi oireita sisäilmasta, varhaiskasvatuksessa olevan lapsen huoltaja Kuuntele Tuusulan kunnan sisäilmaohje Kuuntele

Tilojen käyttäjillä on iso rooli kiinteistön ylläpidossa ja hyvän sisäilman ylläpitämisessä. Voimme usein poistaa alkavan haitan ja parantaa tilannetta yksinkertaisilla huoltotoimilla. Alla olevasta linkistä voit ladata käyttäjän muistilistan. Se nostaa esille asioita, jotka sinun on hyvä ensimmäiseksi tarkastaa, jos koet tilojen ilmanlaadussa puutteita.

Tilan käyttäjän muistilista Kuuntele

Ensisijaisesti pyrimme ratkaisemaan ongelmat huoltotoimenpiteillä käyttäjäilmoituksen perusteella. Varsinainen selvitysprosessi lähtee aina liikkeelle tilapalveluiden asiantuntijoiden kohdekäynnillä. Käynnillä tarkastamme kiinteistön talotekniikan toimivuuden ja muut mahdolliset sisäilmaa heikentävät tekijät. Korjaamme havaitut puutteet ja jäämme seuraamaan tilannetta. Jos koettu haitta ei poistu huoltotoimenpiteillä, määritämme, miten laajoja tutkimuksia tarvitaan ja millä tavoin tutkitaan. Kun tutkimukset valmistuvat, tilapalveluiden asiantuntijat määrittelevät riittävän korjauslaajuuden raportissa annettujen toimenpide-ehdotusten mukaisesti. Joskus ongelma on selvästi havaittavissa ja voimme ryhtyä korjauksiin ilman laajempia tutkimuksia.

Jos ongelma ei ratkea ja asian selvittäminen pitkittyy, voimme perustaa kohteelle kohdekohtaisen sisäilmatyöryhmän. Sisäilmatyöryhmän perustamisesta päättää kuntatasoinen sisäilmatyöryhmä.

Prosessi tilan käyttäjän havaitsemasta sisäilmahaitasta korjausten valmistumiseen on valitettavan pitkä. Huolelliset selvitykset ja korjaussuunnitelmat ovat kuitenkin tarpeen, jotta korjaukset onnistuvat.

Voimme helpottaa käyttäjien tilannetta prosessin aikana niin sanotuilla käyttöä turvaavilla toimenpiteillä. Toimenpiteet voivat liittyä esimerkiksi ilmanvaihtoon, tilojen painesuhteiden säätöön, kohotettuun siivoustasoon, tiivistyskorjauksiin, ilmanpuhdistimiin ja tilojen osittaisiin käyttörajoituksiin.

Myös viestintä prosessin eri vaiheissa on tärkeää. Pyrimme tiedottamaan kiinteistön käyttäjiä alkavista sisäilmatutkimuksista, tutkimusten tuloksista sekä korjausten eri vaiheista. Olemme avoimia, emmekä salaa mitään asioita. Kohdekohtainen sisäilmatyöryhmä seuraa prosessin eri vaiheita, jos kohteelle on perustettu kohdekohtainen sisäilmatyöryhmä. Kouluille ja päiväkodeille lähetetyt sisäilmatiedotteet löydät Kohdekohtaiset sisäilmatyöryhmät -sivulta.

Rakennuksen sisäilmasto muodostuu useasta sisäisestä ja ulkoisesta tekijästä. Ilman laatuun vaikuttaa keskeisesti niin ilmanvaihto kuin epäpuhtauksien lähteet. Tyypillisiä sisäilman epäpuhtauksia ovat esimerkiksi

• mineraalikuidut
• allergeenit, siitepöly ja muut pienhiukkaset
• kaasumaiset epäpuhtaudet
  • VOC-yhdisteet
  • hajusteet (hiuslakka, hajuvesi)
  • tupakansavu
• kosteusvaurioista peräisin olevat mikrobit ja bakteerit
• viemärinhaju
• radon.

Näiden tekijöiden lisäksi koettavaan sisäilmastoon vaikuttaa myös muita arkisempia asioita, kuten

• ilman ja pintojen lämpötila
• ilman suhteellinen kosteus (kuiva sisäilma varsinkin talvisin ja keväällä)
• ilman liikenopeus (vedon tunne)
• tilojen siivottavuus ja siivoustaso.

Sisäilmaongelmia selvittäessä tulee ottaa kaikki edellä mainitut tekijät huomioon. Usein sisäilman ongelmat koostuvat monista yhtäaikaisista tekijöistä. Altistumisen voimakkuus riippuu siitä, miten suuri epäpuhtauslähde on, missä epäpuhtauslähde sijaitsee ja kuinka pitkään oleskelemme epäpuhtauslähteen vaikutusalueella. Selvitystyö onkin välillä melkein kuin salapoliisityötä.

Tuusula on alueella, jossa on työpaikkojen radonmittausvelvollisuus. Tuusula mittaa jatkuvasti toimitilojensa radonpitoisuuksia STUK:n ohjeiden mukaisesti. Kohonneita radonpitoisuuksia on mitattu koko rakennuskannassa vain yksittäisissä tiloissa.

Radonmittaukset

Mittaukset tehdään yleensä radonpurkeilla. Mittauskausi on syksystä kevääseen, jolloin radonpitoisuudet ovat korkeimmillaan. Mittaus kestää vähintään kaksi kuukautta. Nykyisten säädösten mukaan asunnon tai muun oleskelutilan sisäilman radonpitoisuus saa olla korkeintaan 300 becquereliä kuutiometrissä (Bq/m³) ilmaa. Kuitenkin uusi asunto tai talo tulee rakentaa siten, että radonpitoisuus ei ylitä arvoa 200 Bq/m³. Nämä säädökset koskevat myös työpaikkoja, kouluja, päiväkoteja sekä muita tiloja, joissa oleskellaan säännöllisesti.

Radonille altistuminen lisää merkittävästä keuhkosyövän riskiä

Radon on hajuton ja näkymätön radioaktiivinen kaasu, jota voi esiintyä sisäilmassa. Koska radonia ei voi mitenkään aistia, on mittaaminen ainoa tapa saada radonpitoisuus selville. Radon syntyy maankuoressa uraanin ja toriumin hajoamistuotteena. Suomessa sisäilman radonpitoisuudet ovat suurempia kuin useimmissa muissa maissa. Syyt löytyvät ilmastosta, rakennustekniikasta ja maaperästä. Radon kulkeutuu maaperästä sisäilmaan rakenteiden epätiiveyksien kautta.

Pitkäaikainen oleskelu suuressa radonpitoisuudessa lisää merkittävästi riskiä sairastua keuhkosyöpään. Sisäilman radon on Suomessa heti tupakoinnin jälkeen toiseksi yleisin keuhkosyövän aiheuttaja. Suomessa 15 % keuhkosyöpätapauksista liittyy radonaltistumiseen. Erityisen suuri radonista aiheutuva keuhkosyöpäriski on tupakoitsijoilla. Yksittäisen henkilön keuhkosyöpäriskiä on kuitenkin mahdoton arvioida, sillä se on aina monen tekijän ja sattuman summa. Suomessa arviolta noin 150−270 henkilöä saa vuosittain keuhkosyövän radonista. Nykykäsityksen mukaan radon ei aiheuta muita terveyshaittoja kuin keuhkosyöpää. Radon ei myöskään vahingoita esimerkiksi elintarvikkeita, joita säilytetään korkeassa radonpitoisuudessa.

Lisätietoja radonista saat STUK:n nettisivuilta alla olevien linkkien kautta.

Tuusulan kunta kannustaa kaikkia Tuusulalaisia työnantajia mittauttamaan radonin työpaikallaan.

Olemme koonneet käyttöösi myös muutamia keskeisiä valtakunnallisia sisäilmatoimijoita, ohjelmia ja hankkeita, joiden sivuilta löydät runsaasti tietoa sisäilmasta eri näkökulmista. Lue lisää sisäilma-asioista alta löytyvien linkkien kautta. 

Asumisterveysasetuksessa on asetettu asuntojen ja muiden oleskelutilojen, kuten koulujen, päiväkotien ja sosiaalihuollon toimintayksiköiden, terveydellisiä olosuhteita ja niiden toimenpiderajoja. Asetuksessa asetetut viitearvot ohjaavat viimekädessä toimintaamme.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sivuilla on kerrottu laadukkaasta sisäilmasta ja laatua heikentävistä haittatekijöistä.

Hengitysliitto kokoaa sivuillaan yleisiä sisäilmaan liittyviä haasteita ja niiden korjausneuvontaa

Sisäilmayhdistys tarjoaa sinulle puolueetonta tietoa sisäilmasta

Terveet tilat 2028 -ohjelman tavoitteena on tervehdyttää julkiset rakennukset ja tehostaa sisäilmasta oireilevien hoitoa ja kuntoutusta. Kymmenvuotisen ohjelmakauden aikana vakiinnutetaan kiinteistönhoitoon toimintatapa, jossa rakennusten kunto, sopivuus käyttötarkoitukseensa ja käyttäjien kokemukset tarkistetaan ja arvioidaan säännöllisesti. Ohjelma päättyy poikkeuksellisesti jo vuonna 2025.

Kansallinen sisäilma ja terveysohjelma 2018−2028 koostuu neljästä osa-alueesta, joiden tavoitteena on lisätä ymmärrystä sisäympäristöjen terveys- ja hyvinvointivaikutuksista, kehittää sisäympäristöön liittyvien ongelmien hallintaa, parantaa sisäympäristöissä oireilevien ja sairaiden hoitoa sekä työ- ja toimintakykyä ja vahvistaa toimijoiden osaamista sisäympäristöasioissa.

Satakunta-hankkeen tavoitteena on parantaa rakennetun ympäristön tilaa uusimmilla, tutkimukseen perustuvilla menetelmillä sekä kiinteistöjen kunnon ja arvon säilyttäminen, rakennusten terveellisyys ja turvallisuus oikea-aikaisten korjausinterventioiden avulla:

Ratkaistaan yhdessä -hankkeen tavoitteena on auttaa kuntia löytämään ratkaisuja lasten ja perheiden tukemiseksi silloin, kun koulun sisäilma aiheuttaa oireiluja:

Valtaosassa Tuusulan kunnan toimitilarakennuksia ei ole jäähdytyksellä varustettua ilmanvaihtoa, minkä takia sisälämpötila voi nousta korkeaksi kuumina ja kosteina päivinä. Tilanne helpottaa vasta, kun päivätkin viilenevät. Kuumina päivinä suosittelemme sulkemaan ikkunaverhot ja ikkunat. Henkilökohtaisesta hyvinvoinnista on syytä huolehtia muun muassa työsuojelumääräysten mukaisesti. Tässä ohjeita tilankäyttäjille turhan lämpökuorman minimoimiseksi:

• Sulje ikkunat ja sälekaihtimet päivien ajaksi.
• Sulje turhat valaisimet.
• Sulje turhat sähkölaitteet, kuten tietokoneet ja projektorit.
• Pukeudu sään mukaisesti.
• Juo, pidä huoli nesteytyksestä sekä riittävästä ravinnon saannista.

Moni toivoo helteellä ilmanvaihdon lisäämisestä ratkaisua lämpötilan laskuun. Meillä Tuusulassa ilmanvaihto on jo jatkuvasti päällä päivin ja öin. Päivisin ilmanvaihtokone tuo sisälle lämmintä ulkoilmaa, joten pelkkä ilmamäärien lisääminen ei ole ratkaisu. Yöllä ilmanvaihto tuo viileämpää ilmaa sisälle, mutta ulkoilman lämmetessä päivän mittaan myös sisälämpötila nousee nopeasti. 

Pidempien hellekausien yleistymisen vuoksi nykyisiin rakennuksiin etsitään jatkuvasti ekologisia ja kustannustehokkaita viilennysratkaisuja. Mekaanisilla aurinkosuojilla voidaan luoda koulujen ja päiväkotien pihoille varjoalueita, joissa ulkona viihtyvät lapset ja aikuiset pääsevät suojaan auringolta. Samalla varjostetaan rakennuksia ja näin vähennetään sisätilojen lämpökuormaa. Myös ikkunoihin asennettavat kalvot ja markiisit vähentävät auringon säteilyn vaikutusta rakennusten sisällä.

Uudet kiinteistöt varustetaan pääasiassa aina jäähdytyksellä, jolloin lämpötiloja voidaan hallita niissä helpommin. Myös näissä kiinteistöissä on kuitenkin tärkeää huolehtia sälekaihtimien ja ikkunoiden sulkemisesta helleaikoina, jotta jäähdytyksestä saavutettu hyöty ei mene hukkaan.

Useissa rakennuksissa ilmanvaihtoa käytetään kovilla pakkasilla osateholla, koska ilmanvaihtokoneiden lämmityspattereiden mitoitusteho ei riitä tuloilman lämmittämiseen täydellä käyntinopeudella. Käytännössä ilmanvaihtokoneiden käyntinopeus putoaa automaattisesti osateholle, kun ulkolämpötila alittaa -11 astetta. Tämä voi aiheuttaa tunkkaisuuden tunnetta, kun tiloissa on paljon käyttäjiä. 

Toinen pakkaskauden ongelma on kuiva sisäilma, mikä on seurausta ulkoilman alhaisesta absoluuttisesta vesisisällöstä. Kuiva ilma on ongelma varsinkin kouluissa ja päiväkodeissa, joissa koneellinen ilmanvaihto on huomattavan tehokas. Sisäilman suhteellinen kosteus voi olla kovilla pakkasilla jopa alle 10 %. Kuiva sisäilma aiheuttaa ja lisää hengitysteiden, silmien limakalvojen ja ihon ärsytysoireita. Henkilökohtaisilla ilmankostuttimilla ei ole todennäköisesti merkittävää vaikutusta huoneen kosteuteen, ja laitteista voikin olla enemmän haittaa kuin hyötyä.

Kumpikin ongelma helpottaa vasta, kun pakkanen hellittää.

Sisäilman olosuhteilla, kuten lämpötilalla ja suhteellisella kosteudella, on suuri vaikutus koettuun sisäilman laatuun. Paine-eroseurannan avulla saamme selville, toimiiko ilmanvaihto suunnitellusti. Seuraamme kiinteistöjemme sisäilman olosuhteita joko rakennuksen oman automaation kautta tai erikseen asennettavien olosuhde- ja paine-eroantureiden avulla.

Jatkuvatoimisella olosuhdemittauksella pyrimme havaitsemaan ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmien vikatiloja ennen kuin niistä aiheutuu ongelmia.