Siirry sisältöön

Kasvattajat ja opettajat tarvitsevat tunnetaitoja työssään jatkuvasti. Tunteet ovat läsnä kohtaamissa niin lasten ja nuorten kuin aikuisten, kuten kollegoiden ja huoltajien, kanssa.  

Sekä omien että muiden tunteiden tunnistaminen antaa kasvatuksen ja opetuksen ammattilaisille eväitä tukea lapsia ja nuoria heidän kasvupolullaan. Tunnetaitoihin liitetään erilaisia tunteisiin liittyviä näkökulmia, kuten tunnistaminen, sietäminen, säätely sekä ilmaisu ja käsittely. 
 
– Tunnetaitojen tukeminen on merkittävä hyvinvoinnin lisäämisen keino sekä varhaiskasvatuksessa että perusopetuksessa. Monet opettajat kokevat tunne- ja vuorovaikutustaitojen käsittelemisen lasten ja nuorten kanssa haastavaksi ja sitä varten henkilökunnalle tarjotaan siihen tukea muun muassa tutortoiminnan kautta, kertoo oppimisen asiantuntija Laura Aalto.  
 
Oppien avulla avoimessa varhaiskasvatuksessa, päiväkodeissa, kouluissa sekä nuorisotyössä voidaan kannustaa lapsia ja nuoria tunteidensa tunnistamiseen, niin positiivisten kuin negatiivisten. Hyvät tunne‐ ja vuorovaikutustaidot ovat yhteydessä lasten ja nuorten hyvinvointiin ja pärjäämiseen elämässä.  
 
– Tunnetaitojen harjoittelun tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten tarvitsemia taitoja, kuten erilaisissa vuorovaikutustilanteissa tärkeitä sosiaalisia taitoja ja empatiaa. Niiden harjoitteleminen lisää lapsen/nuoren ja tietysti myös aikuisen minäpystyvyyden tunnetta, sitä, että voi itse vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa, taustoittaa Tuusulan tunnetaitojen konkari luokanopettaja ja lasten- ja nuorten tunnetaito-ohjaaja Outi Mélart harjoittelun merkitystä. 

Tunnetaitojen merkitys on tunnistettu entistä vahvemmin 

Tunnetaitoasiat ovat olleet esillä kasvatuksen ja oppimisen kentällä jo kauan, mistään uudesta asiasta ei ole kyse. Julkinen keskustelu on tukenut tunne- ja vuorovaikutustaitojen statuksen nousua opittaviksi ja tavoiteltaviksi taidoiksi, joita voi ja pitää harjoitella.  
 
Mitä nuorempi lapsi on, sitä enemmän hän tarvitsee turvallisen aikuisen ohjausta tunteiden tunnistamisessa, tunnekuohujen aikana ja niistä selviämisessä. Pikkuhiljaa taidot karttuvat harjoittelemisen myötä ja niistä tulee uusia toimintatapoja. Tunnetaitojen harjoitteleminen ja empatiakyvyn herättely ehkäisee vahvasti myös kiusaamista ja auttaa mahdollisten kiusaamistilanteiden ratkaisemisessa.  
 
Myös aikuisten kanssa työskennellessä tulee vahvasti esille se, miten omien tunteiden ja tunnereaktioiden, sekä niiden takana oleviin tarpeiden tiedostaminen lisää hyvinvointia. Yksinkertaisesti tunnemme itsemme paremmin. Kun ymmärrämme itseämme, voimme ymmärtää myös muita. Tiedostamalla tunne- ja vuorovaikutustaitojen merkityksellisyyden henkilökohtaisella tasolla se lisää myös koko työyhteisön hyvinvointia ja yhteishenkeä.  
 
– Tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoittelu on olennainen osa elämää ja ihmisenä kasvua. Ensin on tärkeää tuntea itsensä ja tunnistaa omat tunteet ja tarpeet. Vasta sen jälkeen, tunne- ja vuorovaikutustaitojen, empatiakyvyn ja tunneälyn kehittymisen myötä voimme laajentaa ymmärrystämme kohti toista ja toiseutta, kuvaa Mélart. 

Oppeja maailmalle 

Mélartin rinnalla Tuusulassa taitojen edistäjänä toimiva erityisopettaja/apulaisrehtori Liisa Reinilä kertoo Tuusulan tunnetaito-osaamisen edelläkävijyyden kiirineen jo ulkomaillekin. Mélart ja Reinilä ovat kahdesti – sekä keväällä että syksyllä 2025 – kouluttaneet Tshekissä Hovorcovicen yhtenäiskoulun henkilökuntaa ja pitäneet koulun oppilaille oppitunteja tunne- ja vuorovaikutustaidoista. Tälle yhteistyölle on toivottu myös jatkoa. 
 
Tunnetaidot ovat osa opetussuunnitelman sisältöjä, mutta niihin panostaminen sai sykäyksen Tuusulassa valtuustoaloitteesta vuonna 2021. Korona-aika aiheutti huolta lasten ja nuorten hyvinvoinnista, ja tunne- ja vuorovaikutustaidot koettiin tärkeäksi keinoksi vähentää pandemian aiheuttamaa pahoinvointia.  
 
Aloitteen pohjalta pilottiryhmä pohti taitojen jalkauttamista Tuusulaan. Konkreettisena tuotoksena syntyi hyvinvoinnin vuosikello, joka toimii kasvattajien apuna aiheen käsittelyssä.   

– Kouluissamme aihe on esillä oppilaiden kanssa erityisesti viidennellä luokalla Agenda2030-portaissa. “Minä kunnioitan moninaisuutta” -teeman käsittelyn tavoitteena on tukea oppilaiden itsetuntemusta, itsemyötätuntoa ja empatiaa sekä kykyä arvostaa erilaisuutta. Työn tueksi viidensien luokkien opettajat koulutetaan aiheen käsittelyyn, kuvaa Reinilä Tuusulan askeleita tunnetaitojen kehittämisessä. 
 
Lisätiedot: 
Oppimisen asiantuntija Laura Aalto, laura.aalto@tuusula.fi, 040 314 3485 
Luokanopettaja, lasten ja nuorten tunnetaito-ohjaaja Outi Mélart, Paijalan koulu, outi.melart@tuusula.fi, 040 314 2236 
Erityisopettaja/apulaisrehtori Liisa Reinilä, liisa.reinila@tuusula.fi, 040 314 4355 

Katso myös

Lisää uutisia

Tuusula kartoitti asukkaiden ja yritysten näkemyksiä kyselyillä ‒ Tuusula koetaan perheystävälliseksi ja kehitysmyönteiseksi ja Tuusula saa kiitosta yrityspalveluiden onnistumisesta

Tuusulan kunta kartoitti viime loka-marraskuussa asukkaiden ja yritysten tyytyväisyyttä ja näkemyksiä kunnasta ja palveluista. Turvallinen, luonnonläheinen ja kehittyvä Tuusula omaa tärkeää pitovoimaa, mutta myös houkuttelee uusia asukkaita ja yrityksiä.
Yritykset
Kaksi lasta ja aikuinen ulkona penkillä.

Tuusulan kunnan kaksi kehittämistekoa palkittu Tärkeissä töissä -gaalassa 4.12.2023

Maanantaina 4.12.2023 oli aihetta juhlaan, kun kaksi Tuusulan kunnan kehittämistekoa palkittiin Tärkeissä töissä -gaalassa Helsingissä. Palkittavina olivat Tuusulan Agenda2030 -portaat ja kulttuurikasvatussuunnitelmat.
Kulttuuri
Laura Aalto, Susanna Hemmilä-Peltonen, Jaana Hopeakoski ja Kirsi Saari Tärkeissä töissä -palkinnon kanssa.