Kouluterveyskyselyn tulokset lisäävät tietoa tuusulalaisten lasten ja nuorten hyvinvoinnista
Kouluterveyskyselyn 2025 Tuusulan tuloksissa iloa tuottavat oppilaiden ja opiskelijoiden viihtyminen koulussa, kouluympäristön turvallisuus, liikunnallisuuden lisääntyminen sekä tyytyväisyys elämään. Vastaajat toivovat voivansa vaikuttaa entistä enemmän koulujen arjen asioihin.
Kouluterveyskysely on tärkeä Tuusulan opetus- ja vapaa-aikapalveluiden käytössä oleva tietokokonaisuus, jonka tuloksia hyödynnetään niin lasten ja nuorten hyvinvoinnin arvioimisessa kuin palveluiden kehittämisessä. Kysely on toteutettu tänä vuonna THL:n toimesta maalis-huhtikuussa, ja tulokset julkaistiin syyskuussa. Vastaajina toimivat 4.–5. ja 8.–9. luokkien oppilaat sekä lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen 1. ja 2. vuoden opiskelijat.
– Tuusulan Lapsiystävällinen kunta -työn yhtenä tavoitteena on eritellä lapsia ja nuoria koskevaa tutkimus-, kokemus- ja viranomaistietoa niin, että keskiarvon sijaan pystytään analysoimaan eri lapsiryhmien tilanne, esimerkiksi kunnan sisäiset alueelliset erot, kertoo Tuusulan Lapsiystävällinen kunta -työn koordinaattori kehittämispäällikkö Heli Hakulinen.
Tuusulan koulut käsittelevät koulukohtaiset vastaukset tarkasti ja käyvät tuloksia läpi myös oppilaiden ja huoltajien kanssa. Tuloksia on myös tarkasteltu entistä laajemmin yhteistyössä palvelualueiden kesken, ja erittelytyö jatkuu edelleen. Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen alueelliset ja Tuusulan tulokset ovat yhtenevät.
Keskeiset nostot verrattuna edelliseen kyselyyn
Tuusulan koulujen tuloksia tarkastellessa on useammassa aihepiirissä tapahtunut positiivista kehitystä verrattaessa edelliseen vuoden 2023 kyselyn tuloksiin.
– Olen tyytyväinen, että usean aihepiirin tulokset ovat parantuneet. Kouluissa on tehty hyvää työtä, unohtamatta sidosryhmiä ja huoltajien tärkeää roolia. Erityisen tyytyväinen olen kiusaamisen vähentymiseen ja työrauhan lisääntymiseen. Haluan nostaa esille myös kerhotoiminnan ja niihin osallistumismahdollisuuksien lisääntymisen. Myös liikkumisen lisääntyminen parantaa hyvinvointia ja se näkyy erityisesti yläkoululaisten tuloksissa, huomioi vt. opetuspäällikkö Jyrki Aronen.
4.–5. luokkien oppilaiden keskuudessa on kiusaaminen vähentynyt ja työrauha lisääntynyt. Myös yhä useampi oppilas pitää koulunkäynnistä. Alakoululaiset kokevat tulevansa hyvin toimeen opettajien kanssa. Ikäryhmällä on hienoista laskua uskalluksessaan sanoa mielipiteensä luokassa. Reilusti yli puolet vastaajista kokee osallistuneensa monin eri tavoin kouluun liittyvien asioiden suunnitteluun.
8.–9.-luokkalaiset harrastavat entistä enemmän ja liikunta kuuluu kiinteästi yhä useamman elämään. Esimerkiksi liikuntasuositusten täyttävien osuus on kasvanut – vähintään tunnin päivässä liikkuvia on tuusulalaisista 8. ja 9. luokkien oppilaista 31 %. Vuonna 2023 vastaava luku oli 22 %. Myös Lapsiystävällinen kunta -työn tavoitteisiin keskeisesti liittyvä harrastusten saavutettavuus, eli tieto alueen harrastusmahdollisuuksista, on lisääntynyt oppilaiden keskuudessa. Yläkouluikäisten kokemus omasta terveydentilasta on parantunut. Heidän kohdallaan koulunkäynnistä pitäminen on säilynyt ennallaan, mutta kokemuksessa opettajien kanssa toimeen tulemisessa on lievää laskua. Enemmistö yläkouluikäisistä kokee, että luokan tai ryhmän ilmapiiri tukee mielipiteen ilmaisua, ja tässä on myös nousua nähtävissä.
Lukiolaiset ovat tyytyväisiä elämään sekä koululounaaseen. Tupakoinnin vähentyminen on myös noussut esiin tuloksissa.
– Yleisesti tuusulalaisten lasten ja nuorten tyytyväisyys elämään on lisääntynyt, poikien ollessa tyttöjä tyytyväisempiä. Valtaosa oppilaistamme kokee voivansa olla oma itsensä koulussa ja tuntee koulussa olevan turvallinen olo, nostaa kasvun ja oppimisen tuen päällikkö Helena Palola esiin iloa tuottavia tuloksia.
Tunnistettuja kehityskohteita ja huolestuttavia muutoksia
Myös kehityskohteita löytyy verrattaessa edelliseen kyselyyn.
4.–5.-luokkalaiset toivovat kouluruuan kehittämistä, enemmän osallistumismahdollisuuksia koulun toiminnan suunnitteluun sekä mahdollisuuksia keskusteluun. Ikäryhmällä on todettu liikunnan vähentyneen.
8.–9. luokkien oppilaat toivovat keskustelumahdollisuuksia aikuisten kanssa. Huolestumista aiheuttaa nikotiinipussien käytön lisääntyminen sekä ehkäisymenetelmien käytön vähentyminen.
– Koulujen arjessa ja rakenteissa on jo useita tapoja, miten oppilaita osallisuutta on pystytty parantamaan. Hyvä esimerkki tästä on kouluissa toimivat kouluruokaryhmät ja osassa kouluissa olevat oppilastiimit. Oppilaat ovat myös yhä useammin mukana erilaisissa palavereissa ja kokouksissa. Osallisuuden kokemuksia voidaan kuitenkin lisätä kouluissa esimerkiksi lisäämällä avoimia dialogeja eri aiheista. Näin oppilaat saavat ääntänsä ja mielipiteitänsä kuuluviin yhä enemmän, kommentoi Aronen.
– “Oppiminen lisää hyvinvointia ja hyvinvointi lisää oppimista”. Yksin koulujen toimenpiteillä emme tähän pääse. Hyvinvoinnin lisäämiseksi tarvitsemme tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden välillä niin kunta kuin alueellisella tasolla, muistuttaa Palola.
Lisätietoja Kouluterveyskyselystä THL:n sivuilta:
Lisätiedot:
Kasvun ja oppimisen tuen päällikkö Helena Palola, helena.palola@tuusula.fi, 040 314 3369
Vt. opetuspäällikkö Jyrki Aronen, jyrki.aronen@tuusula.fi, 040 314 4273
Sivistyksen toimialueen kehittämispäällikkö Heli Hakulinen, heli.hakulinen@tuusula.fi, 040 314 3084
