Puolivuotiskatsaus Tuusulan Lapsiystävällinen kunta -työhön: Syksy kannusti lapsia ja nuoria vapaa-ajan ja vaikuttamisen pohdintaan
Tuusulan kunnan Lapsiystävällinen kunta -työn toimintasuunnitelman ensimmäinen vuosi on takana. Lasten ja nuorten ääni kuului syksyllä 2025 monin eri tavoin, ja kevään 2026 askeleet ovat jo käynnistyneet. Hyppää matkaamme kohti lapsiystävällisempää kuntaa tutustumalla puolivuotiskatsaukseemme!
Tuusulan matka kohti lapsiystävällisempää kuntaa etenee UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -mallin tuella. UNICEFin hyväksymä kaksivuotinen toimintasuunnitelma on väylä kandidaattina toimivalle Tuusulalle kohti Lapsiystävällinen kunta -tunnustusta. Suunnitelman tavoitteiden toteutuessa on tunnustus mahdollinen vuoden 2026 lopussa.
Tuusulan kunnan toimintasuunnitelmassa on viisi tavoitetta toimenpiteineen. Puolivuosittain julkaistavissa katsauksissamme kerromme tavoitteiden etenemisestä edellisellä puolivuotiskaudelta sekä suuntaamme katseemme myös tulevaan.
Lasten ja nuorten harrastusten ja vapaa-ajan toiminnan saavutettavuus paranee
Lasten ja nuorten valitsema tavoite antaa toteutuessaan heille lisäeväitä parempaan ja kokemusrikkaampaan elämään Tuusulassa – tärkeää yhteisöön kuulumista unohtamatta.
Syyslukukauden 2025 käynnistyessä ensimmäisen luokan oppilaiden koteihin jaettiin Tuusulan koulujen harrastus- ja kerhotoiminnasta kertova monikielinen esite, joka tarjosi perheille lisätietoja toiminnan pariin hakemisesta. Varsinainen toiminta käynnistyi syyskuussa ja tarjosi syksylle uusia harrastamisen mahdollisuuksia. Lukuvuoden 2025–2026 tarjontaa suunniteltaessa kysyttiin lasten ja nuorten toiveita, ja niitä on toteutettu useampia uusia.
Toiminnallisesti syksyn käynnisti 19.–21.8. pidetyt alueelliset lapsille ja nuorille suunnatut harrastusmessut. Messut toteutuivat Hyrylässä, Jokelassa ja Kellokoskella ja saivat liikkeelle lapset ja nuoret perheineen tutustumaan alueiden harrastustarjontaan. Toimintaansa esitteleviä harrastus- ja vapaa-ajantoimijoita oli paikalla monen lajin ja mahdollisuuden merkeissä.
Kellokosken koululla kokoonnuttiin 24.10. keskustelemaan vapaa-ajanvietosta. Skididialogi-mallilla toteutetun keskusteluhetken tavoitteena oli kerätä oppilaiden, erityisesti 12–15-vuotiaiden, ja nuorten parissa toimivien aikuisten näkemyksiä ja kokemuksia aiheesta. Skididialogit jatkuvat myös keväällä 2026, vuorossa on seuraavaksi Jokela. Keskusteluhetket antavat lapsille ja nuorille arvokkaan mahdollisuuden osallistua alueensa harrastustoiminnan ja vapaa-ajan suunnitteluun.
Lasten näkemykset ja kokemukset vaikuttavat ympäristön suunnitteluun
Syksyllä lapset ja nuoret pääsivät perehtymään oman lähiympäristönsä suunnitteluun. Lukion toimipisteissä ja yläkouluissa toteutuneilla oppitunneilla käsiteltiin yhdessä erilaisia vaikuttamiskeinoja, esimerkiksi oman asuinalueen vapaa-ajanpaikkojen ja -alueiden kehittämiseksi. Länsi-Kolsan asemakaavatyön yhteydessä kuultiin eri-ikäisten lasten näkemyksiä heille tärkeistä paikoista ja reiteistä.
Lapset ja nuoret pääsivät myös osallistumaan Tuusulanjärven kehittämisvisiotyöhön vastaamalla kaikille avoimeen kyselyyn. Alaikäisten asukkaiden vastauksia saatiin kaiken kaikkiaan 50. Lisäksi Tuusulan nuorisovaltuusto oli kutsuttuna mukaan Tuusulan ja Järvenpään valtuustojen yhteiseen kehittämistyön työpajaan marraskuussa. Nuoret kutsuttiin myös mukaan kehittämään visiotyön kommentoinnin kyselyä etätyöpajaan, jossa he antoivat näkökulmia ja evästeitä, minkälaiset kysymykset ja karttakyselyn muoto toimivat heidän mielestään parhaiten.
Alkutaipaleen opit ja käytetyt menetelmät on koottu yhteiseen käyttöön tulevaan ohjeistukseen, ja tämä työ jatkuu vielä vuonna 2026. Palvelumuotoilun opiskelija toteuttaa ohjeistuksen valmistuttua koulutuksen lasten ja nuorten osallistamismenetelmien soveltamisesta ja käytöstä kasvun ja ympäristön toimialueen asiantuntijoille.
Lapsia koskevaa tietoa hyödynnetään eri lapsiryhmien kannalta monipuolisesti
Tilastojen, tutkimustiedon sekä muiden tietolähteiden tietoja on tarkasteltu entistä syvemmin ja pureuduttu keskiarvojen sijaan pienempiin ryhmiin, sekä tehty valintoja kuntatasolla tarkemmin seurattavista tiedoista. Valintojen pohjalta valmistellaan koontinäyttödatan kokoamista.
Valintoja on tehty myös sisällöistä, joihin kaivataan erityisesti lasten ja nuorten näkemyksiä. Tietolähteisiin on lisätty muun muassa Skididialogi-keskustelutilaisuudet ajankohtaisista aiheista, kuten turvallisuudesta ja vapaa-ajasta.
Merkittäviä kouluikäisten lasten ja nuorten hyvinvoinnista kertovia tietolähteitä ovat kouluterveyskysely ja Move!-mittaukset. Vuoden 2025 tuloksia käsiteltiin laajasti kunnassa, kouluterveyskyselyn tuloksista käytiin myös yhteiskeskustelua Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen kanssa yhteisen näkemyksen synnyttämiseksi. Kunnassa palvelualueet käyttävät kyselyiden tuloksia pohjana suunnitellessaan toimintaansa.
Varhaiskasvatuksen osalta saadaan arvokasta tietoa Reunamo Educationin Kehittävä Palaute -tutkimusmenetelmän avulla. Menetelmä tuottaa varhaiskasvatuksen arjesta kattavaa ja ajantasaista aineistoa, todellista arkea lasten kokemana. Analyysin avulla tarkastellaan lapsen päivää neljän keskeisen hyvinvoinnin osatekijän kautta; oppiminen, liikkuminen, emootiot ja sitoutuminen. Nykytilan analyysi antaa laajan kuvan siitä, mitä Tuusulan varhaiskasvatuksessa tapahtuu, lasten näkökulmasta, ja toimii tiedolla johtamisen ja kehittämisen perustana. Sen avulla luodaan kuntatasoiset painopisteet toiminnan pedagogiselle kehittämiselle.
Ymmärrys lapsen oikeuksista lisääntyy
Henkilöstön perehtymisen ensikierros lapsen oikeuksiin oli käynnissä vuoden 2025 loppuun asti. Johdantokoulutus johdatteli henkilöstön yhteisiin yksikkökohtaisiin keskusteluihin lapsen oikeuksien keskeisistä periaatteista, ja käsittelyistä koostettu kysely antaa Lapsiystävällinen kunta -työn koordinaatioryhmälle lisäeväitä seuraavaan vuoteen. Lapsen oikeuksiin perehtyminen tulee vuonna 2026 osaksi henkilöstön osaamisen kehittämisen polkua, joka rakentuu uudesta käyttöönotettavasta järjestelmästä ja perehdyttämistilaisuuksista.
Lapsiystävällinen kunta -työn opit sekä uudet lasten ja nuorten osallistamistavat kootaan henkilöstön yhteisessä käytössä olevaan osallisuuden ideapakkaan.
Luottamushenkilöt saivat ensiperehdytyksen Lapsiystävällinen kunta -malliin kesäkuussa ja varsinainen perehdytystilaisuus toteutui marraskuussa. Keskeisille lautakunnille pidetään myös säännöllisesti tilannekatsaukset mallin etenemisestä.
Lapsen oikeuksien viikkoa vietettiin yhdessä, kutsuen mukaan myös kunnan toimijoiden lisäksi yhdistykset, järjestöt ja yritykset. Lapset ja nuoret saivat yksiköissä äänensä kuuluville viikon teeman merkeissä monin eri tavoin. Viikon viettoon liittyen toteutettiin myös Tuusulan lapsiystävällisimmän teon etsintä. Tunnustuksen saaja julkistettiin 19.11. suorana striimatussa pormestarin kyselytunti -tilaisuudessa, jossa lapset ja nuoret pääsivät kysymään pormestarilta, kansliapäälliköltä ja apulaispormestarilta mieltään askarruttavia kysymyksiä. Kyselytunnin tallenne on tutustuttavissa Tuusulan kunnan YouTube-kanavalla.
Lapset otetaan huomioon päätöksenteossa
Tuusulan kunnassa käytössä olevaa ennakkovaikutusten arviointimallia laajennetaan lapsivaikutusten arvioinnilla (LAVA). Lapset ja nuoret huomioonottavaa mallia työstettiin syksyllä, ja käyttöönotto tapahtuu vuonna 2026 muun muassa yhteisen materiaalin kokoamisella ja henkilöstön perehdyttämisellä. Lapsivaikutuksen arviointi on keskeistä erityisesti rakennushankkeiden toteuttamisessa. Arvioinneissa ilmenevät mahdolliset negatiiviset vaikutukset lapsiin ja nuoriin tulee ottaa huomioon jo valmistelun alkuvaiheessa ja pyrkiä lieventämään.
Syksyllä 2025 käynnistynyt lapsille ja nuorille suunnattu osallistuvan budjetoinnin (osbu) kierros liittyy Lapsiystävällinen kunta -työhön. Syksyllä lapset ja nuoret pääsivät ideoimaan ehdotuksia, joilla viihtyisyyttä ja hyvinvointia voitaisiin lisätä Tuusulassa. Käsiteltäviä ehdotuksia tuli noin 1 500, joista luodaan yhdessä äänestysehdotuksia loppukeväällä 2026 toteutuvaan äänestysvaiheeseen.
Kiitos, että olet mukana matkallamme kohti lapsiystävällisempää kuntaa!
Lisätiedot:
Sivistyksen toimialueen kehittämispäällikkö Heli Hakulinen, heli.hakulinen@tuusula.fi, 040 314 3084
Oppimisen asiantuntija Laura Aalto, laura.aalto@tuusula.fi, 040 314 3485
