Siirry sisältöön

Vantaanjoen pääuoman jokirannoille on laadittu yhteiset maankäytön periaatteet 1990-luvun lopussa osana laajaa Vantaanjoen kehittämisohjelmaa. Työ tehtiin yhteistyössä Uudenmaan liiton, alueen kuntien ja eri viranomaistahojen kanssa.

Yhteisten periaatteiden laatimiseksi tarkasteltiin Vantaanjoen pääuoman rantojen ominaispiirteitä ja jokirantoja maankäytön suunnittelussa ja hahmotettiin rantojen luonnon- ja kulttuurimaantieteelliset lähtökohdat maankäytön kannalta. Työn tuloksena esitettiin yhteisiä vapaaehtoisia maankäytön periaatteita:

Tavoitteena oli, että yhteiset periaatteet turvaavat joen ja jokirantojen olosuhteita ja niitä kehitetään virkistyskäytön kannalta. Tarkastelusta puuttui Vantaanjoen sivu-uomat, kuten Keravanjoki. Vantaanjoelle tehdyt periaatteet ovat hyviä, mutta ne kaipaavat varmasti päivitystä näin 30 vuotta myöhemmin.

Miksi Keravanjoelle tarvitaan yhteisiä periaatteita?

Keravanjoen rannoilla maankäyttöä tehostetaan ja joen rantavyöhyke on uhattuna. Ranta-alueiden maankäytön muutoksessa täytyy suunnittelijan työpöydällä sovittaa yhteen rakentamisen tavoitteet kulttuurihistoriallisten-, maisema- ja luontoarvojen kanssa. Muutos on uhka erityisesti herkillä ranta-alueilla, missä esiintyy joen synnyttämiä ja muovaamia luontoarvoja. Lisäksi Keravanjoki on huomioitava suunnittelussa tulvaherkkyytensä vuoksi.

Keravanjoen Kellokosken pato alapuolelta kuvattuna
Keravanjoen Kellokosken pato alapuolelta kuvattuna. Kuva: VHVSY kuva-arkisto.

Kun halutaan toteuttaa nykyaikaista suunnittelua, jossa yhdistyvät erilaisten arvojen huomiointi ja yhteensovittaminen, tarvitaan yhteisiä maankäytön suunnitteluperiaatteita. On perusteltua laatia Keravanjoen rannoille yhteiset maankäytön periaatteet, jotka huomioivat myös sivujoet ja purot.

Tavoitteen saavuttamiseksi tulee löytää yhteinen tahtotila Keravanjoen tilan turvaamiseksi muutospaineiden edessä. Tarvitaan ymmärrystä, miten asiat ja alueet kytkeytyvät toisiinsa. Keravanjoki kuntoon! -hankkeessa nostetaan vesiluonnon keskeisiä kysymyksiä esiin ja vaikutetaan alueen toimijoihin.

Hanke haastaa myös päättäjät puhumaan ja toimimaan Keravanjoen puolesta. Hyvä maankäytön suunnittelu vaatii resursseja, on arvovalintoja ja vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen, mikä tarkoittaa luonnonympäristöissä usein lähes lopullista muutosta.

Alkuperäinen hanketiedote (Keravanjokiviesti 1/2026) on julkaistu Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n verkkosivustolla.

Katso myös

Lisää uutisia

Valtiolla muutoksia kaava- ja lupa-asioiden viranomaisvastuissa

Vuoden 2026 alussa ELY-keskusten viranomaistehtävät siirtyivät kymmenelle alueelliselle elinvoimakeskukselle, valtakunnalliselle Lupa- ja valvontavirastolle sekä Liikenne- ja viestintävirasto Traficomille. ELY-keskukset lopettivat toimintansa 31.12.2025.
Uutinen
Rakenteilla olevan palvelukeskus Särmän julkisivua

Ikäihmisten ruokailu jää kesätauolle

Kuluvan kevään viimeinen ikäihmisten ruokailu järjestetään perjantaina 23.5.2025. Ruokailu jatkuu kesätauon jälkeen 11.8.2025.
Uutinen
Ikäihmisiä ruokailemassa pöydän ääressä