Koulukiusaaminen on kouluväkivaltaa” – terminologinen ja asenteellinen muutos Tuusulassa

Lapsilla ja nuorilla on oikeus turvalliseen kasvu- ja oppimisympäristöön. Turvallinen lapsuus kuuluu kaikille. Tuusulan kuntastrategian keskeisiä tavoitteita ovat hyvinvoinnin edellytysten vahvistaminen, lasten ja nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen sekä turvallisen arjen varmistaminen. Näiden tavoitteiden toteutuminen edellyttää, että kouluissa esiintyvä väkivalta tunnistetaan ja siihen puututaan johdonmukaisesti ja vakavasti.

Koulussa tapahtuvaa toistuvaa henkistä, sosiaalista ja fyysistä vahingoittamista on pitkään kutsuttu koulukiusaamiseksi. Useiden asiantuntijatahojen, kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä lapsiasiavaltuutetun, mukaan termi ei kuitenkaan kuvaa ilmiön todellista luonnetta eikä sen vakavia seurauksia lapsen hyvinvoinnille, mielenterveydelle ja oppimiselle. Kyse on usein väkivallasta, jolla on pitkäkestoisia ja traumaattisia vaikutuksia loppuelämän.

Käytetty kieli vaikuttaa siihen, miten ilmiö ymmärretään ja millä vakavuudella siihen suhtaudutaan. Sana “kiusaaminen” voi vähätellä tekojen vakavuutta ja hämärtää vastuuta, kun taas sanan “väkivalta” käyttö ohjaa tunnistamaan tilanteet oikein ja madaltaa puuttumisen kynnystä. Terminologinen muutos tukee asennemuutosta, vahvistaa lasten oikeuksien toteutumista ja antaa kouluille sekä henkilöstölle selkeämmän viestin nollatoleranssista väkivaltaa kohtaan.

Tuusulalla on mahdollisuus toimia suunnannäyttäjänä ja tehdä tietoinen, arvoihin perustuva linjaus lasten ja nuorten turvallisuuden vahvistamiseksi.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme valtuustolle, että:

• Tuusulan kunta korvaa sanan “koulukiusaaminen” sanalla “kouluväkivalta” kaikissa kunnan materiaaleissa 1.1.2027 alkaen.
• Tuusulan kunta terävöittää toimintatapansa kouluväkivaltatilanteisiin ja vahvistaa henkilöstön osaamista, jotta koulu voi turvata lapsen arjen. Huoltajille ja oppilaille/opiskelijoille tiedotetaan selkeästi, mitä kouluväkivalta tarkoittaa, miten siihen puututaan ja mistä saa apua.
• Kasvatus- ja sivistystoimiala yhteistyössä hyvinvoinnin- ja terveydentoimialan kanssa tuottaa vuosittain raportin, jossa käsitellään numeraalisesti kouluväkivaltatapaukset sekä raportoi ennaltaehkäisyyn ja puuttumiseen liittyvistä toimista ja kehittämistarpeista valtuustolle.

Vastaus

Aloite kiinnittää perustellusti huomiota lasten ja nuorten hyvinvointiin ja tur-vallisuuteen. Väkivallan eri muodot on tärkeää tunnistaa, jotta niihin voidaan puuttua asianmukaisesti. Myös käytetyillä käsitteillä on merkitystä ilmiöiden tunnistamisessa, sillä ne ohjaavat sitä, miten eri tilanteita ymmärretään ja millaisia keinoja niiden ratkaisemiseksi käytetään.

Kaikki lasten ja nuorten välinen kielteinen vuorovaikutus ei ole kiusaamista tai väkivaltaa. Riidat ja konfliktit kuuluvat normaaliin kehitykseen, kun taas kiusaaminen on toistuvaa, tarkoituksellista ja perustuu epätasaiseen valta-suhteeseen. Näkyvää väkivaltaa voi tapahtua ilman taustalla olevaa kiu-saamista, ja kiusaamista voi tapahtua näkymättömästi. Molemmat voivat jättää jälkensä sekä uhriin että tekijään, ja molempien taustalla voi olla hy-vin erilaisia tekijöitä. Arjessa molempien käsitteiden käyttö on laajentunut, mikä voi hämärtää vakavien tilanteiden tunnistamista. Siksi on tärkeää arvioida ja nimetä tilanteet tapauskohtaisesti ja täsmällisesti. Tämä varmistaa, että puuttuminen on oikeasuhtaista ja lapsen, sekä tekijän että uhrin, edun mukaista.

Suomessa termi kouluväkivalta on käytössä erityisesti tutkimuksessa, viranomaisviestinnässä ja kriittisessä keskustelussa korostamassa ilmiön vakavuutta. Kuntien ja koulutuksen järjestäjien virallisessa kielessä ensisi-jainen käsite on kuitenkin edelleen koulukiusaaminen, usein täydennettynä ilmaisuilla kiusaaminen ja väkivalta. Näin ollen kouluväkivalta ei ole vakiin-tunut hallinnollinen peruskäsite, vaan rinnakkainen ja tulkinnallisesti painottunut termi.

Aloitteessa esitetään, että Tuusulassa otetaan käyttöön termi kouluväkivalta. Kiusaaminen ja väkivalta eivät kuitenkaan rajoitu vain koulun kontekstiin. Ilmiöt ovat olemassa lasten ja nuorten elämässä myös vapaa-ajalla, harrastuksissa, digitaalisissa ympäristöissä, kaverisuhteissa ja kotioloissa. Tämän vuoksi käytettävän terminologian ei ole tarkoituksenmukaista rajautua yksinomaan kouluun. Koululähtöinen termi voi luoda virheellisen mieli-kuvan siitä, että vastuu ja vaikutusmahdollisuudet sijoittuvat vain kouluyhteisöön.

Aloitteessa esitetään, että kunta vahvistaa henkilöstön osaamista, jotta koulu voi turvata lapsen arjen. Tuusulan kouluihin on laadittu suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi kiusaamiselta, väkivallalta ja häirinnältä. Suunnitelman tarkoituksena on turvata koulun arkea. Sen sisältämillä toimenpiteillä vahvistetaan kaikkien osapuolten, lasten ja nuorten, koulun henkilöstön sekä huoltajien, ymmärrystä omista vastuistaan ja velvollisuuksistaan tois-ta kunnioittavan käyttäytymisen ja turvallisen kouluympäristön edistämisessä.

Tuusula on mukana Reilusti yhdessä, turvaa toisista -yhteistyössä (1.8.2025-31.7.2027) yhdessä Keravan, Järvenpään ja Hyvinkään kanssa. Yhteistyön tavoitteena on ehkäistä väkivaltaa ja muuta loukkaavaa käyttäytymistä, vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia ja turvallisuutta sekä kehittää kunnissa yhtenäisiä toimintatapoja ennaltaehkäisyyn, tunnistamiseen ja puuttumiseen. Tavoitetta edistetään vahvistamalla koulun henkilös-tön, oppilaiden sekä huoltajien tietoa kiusaamiseen liittyvistä ilmiöistä sekä osaamista ennaltaehkäistä ja puuttua kiusaamistilanteisiin. Keskiössä on monialainen yhteistyö sekä yhteinen arvopohja, jossa korostuvat yhden-vertaisuus, osallisuus ja turvallisuus.

Yhtenä konkreettisena toimenpiteenä Tuusulan kouluissa päivitetään parhaillaan yhteistä epäasialliseen käyttäytymiseen puuttumisen mallia. Tavoitteena on luoda kaikille lasten ja nuorten kanssa toimiville tahoille yhtenäinen toimintamalli, jossa vastuut ja velvollisuudet on kuvattu selkeästi. Malli tukee tilannekohtaista arviointia, yhteistyötä eri toimijoiden välillä sekä johdonmukaista ja lapsen etua korostavaa puuttumista. Päivityksessä olevan mallin sisältämät osa-alueet ovat ennaltaehkäisy, tunnistaminen ja puuttuminen sekä seuranta. Ennaltaehkäisyn osa-alueeseen kuuluvat esimerkiksi ProKoulu -toimintamalli, ryhmäyttäminen ja yhteistyö eri tahojen, erityisesti huoltajien kanssa.

Valtuustoaloitteen johdosta tehtävät toimenpiteet

Aloitteen sisältö tukee käynnissä olevaa kehittämistyön kokonaisuutta. Koulukiusaaminen -termiä ei ole tarkoituksenmukaista korvata kouluväkivalta -termillä. Sen sijaan on perusteltua tarkastella kielenkäyttöä ja toimintatapoja kunnan lapsille ja nuorille suunnatuissa palveluissa niin, että eri il-miöt tunnistetaan ja nimetään täsmällisesti. Tämä tukee vaikuttavaa puut-tumista ja vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia ja turvallisuutta koko-naisvaltaisesti. Tuusulassa kehitetään parhaillaan olemassa olevia toimintamalleja koulun hyvinvoivan ja turvallisen arjen vahvistamiseksi. Kiusaamiseen liittyvää raportointia harkitaan toimialueilla osana muuta kehittämistä.