Tuusulan ulkovalaistuksen ohjeistus, aloite

Tuusulan ulkovalaistuksen ohjeisto

Teen valtuustoaloitteen, että Tuusulan kunta ryhtyy toimenpiteisiin ulkovalaistuksen ohjeistuksen laatimiseksi. Tavoitteena on luoda selkeät ja yhtenäiset ohjeet ulkovalaistuksen päämäärien, ohjauksen, suunnittelun, hyväksymisen ja toteuttamisen osalta. Ohjeistuksen tulee kattaa kaikki kunnan aluetyypit, mukaan lukien keskustat, puistot, asemakaava-alueet ja tiealueet.

Ehdotan, että asetetaan työryhmä, johon kuuluu sekä kunnan edustajia että ulkopuolisia valaistusalan asiantuntijoita, suunnittelutyössä ansioituneita. Työryhmän tehtävänä on laatia kattava ulkovalaistuksen ohjeistus, joka sisältää muun muassa:

• Valaistuksen suunnittelun ja toteutuksen periaatteet ja standardit
• Vaatimukset suunnittelijan ammattitaidolle
• Valonlähteiden valintaan, asennukseen ja ylläpitoon liittyvät ohjeet
• Energiatehokkuuden ja valosaasteen vähentämisen toimenpiteet
• Luonnon ja eliölajien suojelua koskevat huomioon otettavat seikat
• Tuusulan kunnan eri alueiden vaatimukset toteutettavalle valaistukselle
• Erityisen vaativaa suunnittelua ja toteutusta edellyttävät alueet kuten esimerkiksi keskustat, ranta-alueet ja RKY-alueet (RKY = valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt) Ohjeistuksen on oltava valmis käsiteltäväksi valtuustossa ripeästi, koska Tuusula kasvaa ja rakentaa ennen kokemattomalla määrällä, jossa hyvän suunnittelun ja laadun huomioiminen jää helposti taka-alalle.

Perustelut

Tuusulassa ulkovalaistukseen ei ole olemassa ohjeistusta. Ei ole myöskään yhtenäistä prosessia, kun kunta suunnittelee ja toteuttaa alueidensa, keskustojen, puistojen ja asemakaava-alueille tiealueiden valaistusta. Ei ole hyväksyttävää, että jopa arvokkaimmilla Tuusulanjärven ranta-alueille, valtakunnallisille RKY-alueille tehdyissä suunnitelmissa valaistus todetaan vain neljällä sanalla ””Puistoon suunnitellaan erilaista led-valaistusta.”” Kyseisiä suunnitelmia ei ole mikään toimielin hyväksynyt, ei edes kunnan Julkisivu- ja lähiympäristön laaturyhmässä, jonka tehtävänä on laadunvarmistus merkittävimmissä hankkeissa. Uusilla asuinalueilla valaistuksen sääntelyä ei ole, jolloin lopputuloksena on Puustellimetsän pysäköintitalon räikeä valaistus asuntomessualueemme 2020 välittömässä läheisyydessä.

Valaistuksella on keskeinen rooli viihtyisyyden ja turvallisuuden takaajana, mutta tarpeeton tai huonosti suunniteltu valaistus aiheuttaa valosaastetta, joka on haitallista niin ihmisille kuin ympäristöllekin. Valosaaste heikentää unen laatua ja terveyttä, häiritsee eliöstöä ja ekosysteemejä sekä piilottaa tähtitaivaan kaupunkilaisten näkyvistä. Lisäksi se on merkki energian tuhlaamisesta, mikä lisää sekä kustannuksia että ympäristöpäästöjä.

Ranta- sekä RKY-alueiden valaistus on erityisen herkkä alue, jossa on otettava huomioon sekä turvallisuus ja viihtyisyys että luonnonsuojelu ja energiatehokkuus. Väärin suunniteltu valaistus voi pilata ympäristön ja estää asukkaita nauttimasta luonnollisesta pimeydestä ja tähtitaivaasta.

Taajama-alueiden valaistus on monimutkaisempi ja vaatii huolellista suunnittelua, jotta voidaan taata sekä turvallisuus että miellyttävä ympäristö asukkaille. Älykäs valaistuksen ohjaus ja LED-teknologia tarjoavat mahdollisuuksia energiatehokkuuden parantamiseen ja valosaasteen vähentämiseen, mutta ne vaativat selkeät ohjeistukset ja standardit toimiakseen tehokkaasti.

Led-valaistuksen käyttöönoton myötä valaistuksen edullisuus ja monipuolisuus ovat tuoneet mukanaan merkittäviä hyötyjä. Kuitenkin näiden hyötyjen varjopuolena on havaittu, että kun led-valaistus on kustannustehokkaampaa, sitä on alettu käyttää enemmän ja suuremmilla valotehoilla. Tämä kehityskulku on johtanut valosaasteen määrän lisääntymiseen, mikä näkyy selkeästi satelliittikuvissa. Energiatehokkaiden led-valojen piti vähentää energiankulutusta ja parantaa valaistuksen laatua, mutta ilman huolellista suunnittelua ja ohjeistusta, valoa ja energiaa karkaa hukkaan taivaalle, lisäten valosaastetta.

Tanskassa, esimerkiksi, katuvalojen tehot ovat tietoisesti pidetty pienempinä verrattuna Suomeen, missä ””halvalla ja tehokkaasti”” -mentaliteetti on johtanut led-valaistuksen laajamittaiseen ja kriittisesti tarkastelemattomaan käyttöön. Tanskan lähestymistapa, jossa katuvalaistuksessa hyggeillään ja valitaan matalampi kelvinarvo, mikä tuottaa lämpimämpää ja miellyttävämpää valoa, tarjoaa arvokkaan oppitunnin. Se korostaa, että valaistuksen suunnittelussa tulee painottaa paitsi energiatehokkuutta myös estetiikkaa, miellyttävyyttä ja ympäristövaikutuksia.

On selvää, että Tuusulan kunnan on aika ottaa käyttöön kattava ulkovalaistuksen ohjeistus, joka vastaa nykyaikaisen valaistusteknologian tarjoamiin mahdollisuuksiin ja haasteisiin. Ohjeistuksen avulla voidaan varmistaa, että valaistus Tuusulassa on sekä energiatehokasta että ympäristöystävällistä, ja että se edistää asukkaiden viihtyvyyttä ja turvallisuutta ilman että se aiheuttaa tarpeetonta valosaastetta tai häiritsee luonnon monimuotoisuutta.

Lopuksi, Tuusulan kunnan ulkovalaistuksen ohjeistuksen kehittäminen on merkittävä askel kohti kestävämpää ja viihtyisämpää ympäristöä kaikille asukkaille. Se tarjoaa mahdollisuuden suunnitella ja toteuttaa valaistus, joka kunnioittaa sekä ihmisten että ympäristön tarpeita, ja joka heijastaa kunnan sitoutumista kestävän kehityksen periaatteisiin.

Vastaus

Vastaus aloitteeseen

Kunnan ulkovalaistuksen suunnittelusta ei ole erillistä ohjetta. Valaistuksen suunnittelua ohjataan joiltain osin kunnallistekniikan käyttämässä suunnittelun toimintaohjeessa, mutta ohjeistus ei ole kovin kattava valaistuksen osalta. Suunnittelun toimintaohje on katujen, puistojen ja yleisten alueiden suunnittelua ohjaava ohje, jota hyödynnetään mm. suunnittelukonsulttien ohjaamisessa. Ohjeeseen sisältyy mm. suunnitelmien ulkoasun vaatimuksia sekä Tuusulassa käytettäviä yleisiä suunnitteluperiaatteita. Ohje on luonteeltaan täydentävä, jossa tarkennetaan yleisiä suunnitteluohjeita ja esitetään rakenneratkaisuja, jotka ovat Tuusulassa hyväksi havaittuja. Ohjetta päivitetään jatkuvana prosessina tarpeen mukaan.

Valaistuksen suunnittelusta tullaan laatimaan erillinen ohjeistuksensa suunnittelun toimintaohjeeseen, mutta erillistä työryhmää sille ei tässä vaiheessa perusteta. Ohjeistusta tullaan laatimaan muun työn ohessa ja muilta töiltä vapautuvien resurssien puitteissa. Kunnalla ei ole valaistussuunnittelun osalta omia asiantuntijoita, minkä vuoksi valaistussuunnitelmissa on pääpainopiste ollut liikenneturvallisuudella ja energiatehokkuudella (siirtymä led-valaistukseen). Valaisinmalleissa on pyritty välttämään liikaa kirjoa huollon varaosien saannin helpottamiseksi. Ulkonäkösyistä samoilla alueilla pyritään käyttää samantyyppistä valaisinta, vaikka alueet rakentuisivatkin eri aikoina. Valaistuksen suhteen suunnitteluohjeessa on pääkaduilla määritelty käytettävän värilämpötilaltaan 4000K ja muilla alueilla 3000K valaisimia.

Katu- ja puistosuunnitelmien nähtävillä oloa säätelee Maankäyttö- ja rakennusasetus, jonka mukaan nähtävillä olevissa katusuunnitelmissa tulee esittää seuraavat asiat: ”Katusuunnitelmassa tulee esittää katualueen käyttäminen eri tarkoituksiin sekä kadun sopeutuminen ympäristöön ja vaikutukset ympäristökuvaan, jos se alueen tai rakentamistoimenpiteen luonteen vuoksi on tarpeen. Katusuunnitelmasta tulee käydä ilmi kadun liikennejärjestelyperiaatteet, kuivatus ja sadevesien johtaminen, kadun korkeusasema ja päällystemateriaali sekä tarvittaessa istutukset ja pysyväisluonteiset rakennelmat ja laitteet.”  Puistosuunnitelmista todetaan: ”Maankäyttö- ja rakennuslain 90 §:n 4 momentissa tarkoitetussa puiston tai muun yleisen alueen suunnitelmassa tulee esittää alueen rakentamisen ja käytön periaatteet.” Valaistuksen esittämistä katu- ja puistosuunnitelmissa ei laissa suoranaisesti mainita, joskin valaistuksella on toki vaikutus alueen ympäristökuvaan. Tarkempi suunnitelma valaistuksesta esitetään rakentamissuunnitelmissa. Tämä noudattaa normaalia suunnittelukäytäntöä.

Tuusulan kunnan rakentamislain mukaisessa rakennusjärjestyksessä on valaistuksesta annettu kaksi määräystä. Rakennushankkeen osalta pihan ja rakennuskohteen valaistuksesta on annettu määräys 10.6 § ja julkisen ulkotilan valaistuksesta on annettu määräys 15.4 §. Julkisen ulkotilan valaistus -määräyksessä on nostettu esiin muun muassa valolaitteiden sijoitus, suuntaus ja valoteho sekä näiden vaikutus turvallisuuteen ja häiriövalon minimoimiseen. Myös valaisinten värilämpötilasta on annettu määräys. Tuusulan rakennusjärjestys on pantu täytäntöön, mutta rakennusjärjestyksestä on valitettu Helsingin hallinto-oikeuteen. Valitus ei ole koskenut edellä mainittuja määräyksiä.

Aloitteessa oli maininta myös tiealueiden valaistuksen ohjeistuksesta. Tiealueiden valaistuksen suhteen kunnalla ei ole suurta päätäntä valtaa, koska tievalaistuksen valaistusta hallinnoi Väylävirasto.

Tuusulan rakennettujen puistojen osalta valaistaan lähtökohtaisesti kohteet, joissa on talvikunnossapitoa: puistoraitit, pelikentät ja koira-aitaukset. Puistokohteiden valaistustarve arvioidaan tapauskohtaisesti, ja valosaaste ja häiriö eläimille pyritään minimoimaan. Puistosuunnittelussa tullaan entistä enemmän huomioimaan ”hämärän suunnittelu”. Käytännössä tämä tarkoittaa valaistuksen katvealueiden tarkoituksellista suunnittelua sekä pienen valotehon ja matalan värilämpötilan suosimista. Myös valolähteiden määrällä ja korkeudella voidaan vaikuttaa ympäristöön leviävän valon määrään.

Puisto- ja RKY-alueilla suunnittelussa kannustetaan suosimaan valaisimia, jotka ulkoasultaan ja valoteholtaan sopivat ympäröivään maisemaan ja rakenteisiin. Valaistussuunnittelu on kuitenkin usein kompromissi turvallisuuden tunteen ja hämärän tunnelmallisuuden suhteen.

Tuusulassa saneerataan valaisimia vuosittain noin 200 000 – 300 000 €:lla. Nykyisellä toimintamallilla 150W SpNa valaisin korvataan 80W LED valaisimella, johon on asetettu DDF3 himmennysprofiili, jolla tarvittavan energian määrä saadaan laskettua 27 %:iin alkuperäisestä. Mikäli valaistusta ja sen ohjausta haluttaisiin muuttaa vielä enemmän ja tarkemmin hallittavaan älyvalaistukseen, tarkoittaisi se nykyisen kiinteän säästöohjelman muuttamista älyohjatuksi. Tällaisen ohjausjärjestelmän toteuttaminen maksaisi n. 300 000€, jonka lisäksi n. 150-200€ / valaisin (valaisimia on yhteensä n. 13 500 kpl). Kokonaiskustannus tällaisesta muutoksesta olisi siis kertainvestointina n.2,7 milj. € ja käyttökulut lisensseistä 67 500 €. Muutoksesta ei muodostuisi mainittavaa lisäsäästöä energiankulutuksen kautta, eikä vaadittujen investointien kattaminen mahdollisella energian lisäsäästöillä tulisi välttämättä koskaan toteutumaan. Ohjaus toisi toki mahdollisuuden helppoon yksittäisten valaisimien valotehon säätöön ja ns. valosaastetta voisi vähentää siellä, missä se on vähennettävissä.