Valtuustokysymykset ja tietopyynnöt, aloite

Jussi Salonen esitti seuraavan valtuustoaloitteen:

Olemme kuluvan valtuustokauden loppukuukausilla. Katseet alkavat suuntautua tulevaan – uusiin tavoitteisiin, päätöksiin ja yhteistyöhön. Tämä hetki on kuitenkin myös aikaa arvioida mennyttä:
mitä kokemuksia ja tarpeita tämä valtuustokausi on jättänyt mieleen? Mitkä asiat ovat kaivanneet selkeyttämistä tai uudistamista? Tällä kertaa haluan keskittyä erityisesti hallinnon toimivuuteen ja siihen liittyviin kehityskohteisiin, joista teen valtuustoaloitteen.

1. Hallintosäännön päivittämisen viive

Valtuusto päätti jo 11.11.2024 velvoittaa kunnanhallituksen valmistelemaan hallintosäännön muutokset valtuustokauden 2017-2025 arviointien perusteella. Aikataulu oli selvä: esitykset tulee tuoda valtuuston käsittelyyn toukokuun kokoukseen 12.5.2025 mennessä.

– Kuitenkin kunnanhallitus ryhtyi toimeen vasta 10.2.2025, ja työryhmä aloitti työnsä vasta 27.2.2025.

-Tämä aiheuttaa tarpeetonta kiirettä valmisteluun. Miksi kunnanhallituksessa kesti näin kauan?

– On huomionarvoista, että Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella tämä työ aloitettiin jo marraskuussa.

2. Valtuustokysymysten muuttunut luonne

Alun perin valtuustokysymysten tarkoituksena oli tuoda esiin kunnallisia kehityskohteita ja kysymyksiä kunnan toiminnasta. Viime aikoina – kuten neljä vuotta sitten vaalien alla – ne ovat alkaneet saada toisenlaisen, henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvan sävyn.

-Tämä herättää tarpeen tarkentaa valtuustokysymysten määritelmiä hallintosäännössä, niihin liittyvää prosessia eri vaiheineen

– Tällä valtuustokaudella on ollut epäselvää, miten valtuustokysymyksissä mainitut toimijat saavat niistä tiedon ja mahdollisuuden oikaista mahdollisia virheitä. Edellisellä kaudella tämä prosessi toimi paremmin.

Vaikka valtuustokysymyksen tarkoitus on edistää hyvää hallintoa, voi sen käyttö toisinaan saada myös poliittisesti tarkoitushakuisen sävyn.

Tästä syystä on tärkeää, että valtuustokysymysten käsittelylle on selkeät periaatteet, hallintosäännön pykälissä.

3. Eettiset ohjeet ja toimielinten pelisäännöt

Valtuusto hyväksyi 7.2.2022 kunnanhallituksen esityksestä eettiset ohjeet ja toimielinten pelisäännöt. Niissä sitouduttiin seuraaviin periaatteisiin:

– Avoimuus, kunnioittava keskustelukulttuuri ja johdonmukainen johtaminen

-Asiallinen somekäyttäytyminen, rehellisyys ja väärinkäsitysten oikaiseminen

– Eri mieltä voi olla, mutta asiallisesti – ilman henkilöihin kohdistuvaa loanheittoa

– Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden keskinäinen kunnioitus

Näihin kaikkiin olemme valtuutettuina sitoutuneet.

Juuri viime viikolla poliittiset puolueet ovat yhdessä Kuntaliiton kanssa julkaisseet yhteisen vetoomuksen asiallisen keskusteluilmapiirin puolesta vuoden 2025 kuntavaaleissa.

4. Pormestarin rooli ja somekäyttäytyminen

Tuusulan pormestarimallissa ylin poliittinen, operatiivinen johtaja on pormestari. Tämä tarkoittaa, että pormestarin asema ei ole ainoastaan yksi luottamustoimi muiden joukossa, vaan hän on koko kunnan poliittinen keulakuva ja instituutio, jonka toiminta vaikuttaa koko kunnalliseen ilmapiiriin.

Pormestarin rooliin kuuluu vaalia neutraaliutta ja rakentavaa vuoropuhelua kaikkien poliittisten ryhmien välillä.

Siksi on erityisen tärkeää, että pormestari noudattaa johdonmukaisesti hyväksyttyjä eettisiä ohjeita ja toimielinten pelisääntöjä.

Somekäyttäytymisessä tämä tarkoittaa:

– Neutraaliutta ja harkintaa – ei osallistumista vastakkainasetteluun.

– Ei henkilöihin kohdistuvaa arvostelua tai vihjailuja.

– Ei tukea lykkäyksillä tai kommenteilla julkaisuja, jotka sisältävät virheellistä tai harhaanjohtavaa
tietoa.

Toisin kuin erään valtuutetun Facebook-videossa väitetään, en ole apulaispormestarina rakennuttanut Fjällbon laituria itselleni. En ole myöskään teettänyt kuntalaisten piikkiin lauttalaituria.

Koen, että pormestarin reagoidessa tällaisia vääriä ja harhaanjohtavia väitteitä sisältäviin julkaisuihin, hän ei toimi tavalla, joka pormestarin asemaan kuuluu. Pormestarilta edellytetään korostettua harkintaa, jotta hän ei suoraan tai epäsuorasti vahvista virheellistä tietoa tai edistä poliittista vastakkainasettelua.

5. Valtuustokysymys roolistani tarkastuslautakunnan puheenjohtajana

Sain torstaina valtuuston puheenjohtajalta tiedon, että tänään tullaan esittämään valtuustokysymys, joka koskee rooliani tarkastuslautakunnan puheenjohtajana.

Olemme tarkastuslautakunnan viimeisessä kokouksessa käsitelleet alustavasti tätä asiaa ja tehneet pöytäkirjamerkinnän:

”Keskusteltiin 3.2.2025 esitetystä valtuustokysymyksestä, joka sivuaa lautakunnan puheenjohtajaa. Sovittiin tähän palattavan seuraavissa kokouksissa.”

Tätä sovittua käsittelyä kuitenkin vaikeuttaa osin se, että en ole saanut Tuusulan kunnasta vastauksia hallintolain edellyttämällä tavalla tekemiini tietopyyntöihin.

Osaan tietopyynnöistä en ole saanut minkäänlaista vastausta. Vastauksessa minua on kehotettu kääntymään hallinto-oikeuden puoleen.

6. Hallinnon kehittämiskohteet

Tuusulan kunnan hallinnossa on kehittämiskohteita – oikeastaan tarvetta kehittämiselle.
Tietopyynnöt ja niihin vastaaminen on yksi esimerkki tästä.

Edelleenkään, useista kysymyksistä ja tietopyynnöistä huolimatta, ei ole saatu vastausta siihen, millä päätöksellä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toiminnot on siirretty sivistyksen toimialueelle.

Tietojen saamisen vaikeus herättää huolen siitä, kuinka hallinnon avoimuus ja päätöksenteon läpinäkyvyys toteutuvat. Hallinnon on toimittava siten, että päätöksenteko ja vastuut ovat selkeitä ja tiedonsaanti on sujuvaa.

Kun uusi kansliapäällikkö aloittaa työnsä Tuusulassa viikon kuluttua, toivon, että hallintoon ja sen kehittämiseen sekä osaamiseen kiinnitetään jatkossa aivan toisenlaista huomiota. Tiedonsaannin ja päätöksenteon selkeyden parantaminen on yksi tärkeimmistä kehityskohteista Tuusulan kunnassa.

Esitän, että

1.
valtuusto valmistelee hallintosääntöön tarkemmat määräykset valtuustokysymysten käsittelystä ja prosessista kysymyksen jättämisestä, vastauksen valmistelusta, osallisten huomioimisesta tässä prosessissa aina valtuustossa niiden esittämiseen ja niiden vaikutuksesta yksilön oikeusturvaan.

2.
Arvioidaan tietopyyntöihin vastaamisen nykytila ja kehitystarpeet ja mahdolliset lisäystarpeet hallintosääntöön ja kunnan muuhun ohjeistoon noudatettavaksi.

Vastaus

Valtuutettu Jussi Salonen on jättänyt valtuuston kokouksessa 3.3.2025 § 42(siirryt toiseen palveluun) valtuustoaloitteen koskien valtuustokysymyksiä ja tietopyyntöjä. Valtuustoaloitteessa on esitetty huomioita hallinnon toimivuudesta ja kehityskohteista sekä esitetty valtuustoaloitteena seuraavien toimenpiteiden suorittamista:

1. valtuusto valmistelee hallintosääntöön tarkemmat määräykset valtuustokysymysten käsittelystä ja prosessista kysymyksen jättämisestä, vastauksen valmistelusta, osallisten huomioimisesta tässä prosessissa aina valtuustossa niiden esittämiseen ja niiden vaikutuksesta yksilön oikeusturvaan.
2. arvioidaan tietopyyntöihin vastaamisen nykytila ja kehitystarpeet ja mahdolliset lisäystarpeet hallintosääntöön ja kunnan muuhun ohjeistoon noudatettavaksi.

Kyselytunnin kirjaukset

Nykyisellään hallintosääntö sisältää määritykset valtuuston kyselytunnista ja kysymyksistä todetaan, että ”valtuutetulla on oikeus esittää kunnanhallitukselle kyselytunnilla vastattavaksi lyhyitä enintään kulloinkin yhteen asiaan kohdistuvia kysymyksiä kunnan hallintoa ja taloutta koskevista asioista”. Sama määritys on myös Kuntaliiton hallintosääntömallissa, mikä tarkoittaa että suuressa osassa kuntia on samansisältöinen kirjaus hallintosäännössä. Esimerkiksi Järvenpäässä on samansisältöinen kirjaus kuin Tuusulassa, sen sijaan Keravan hallintosäännössä ei kyselytuntia ole. Myöskään Nurmijärven hallintosäännössä ei ole kyselytuntien kysymysten osalta kovinkaan yksityiskohtaisia kirjauksia. Osassa hallintosääntöjä on annettu aikamääre kysymysten kestolle, esimerkiksi kaksi tai viisi minuuttia.

Vaikka hallintosääntö voi sisältää valtuuston haluamaa tietoa ja päätöksentekomenettelyn ohjeistuksia, ei hallintosääntöön ole syytä tuoda kovinkaan yksityiskohtaista sääntelyä eri asioiden osalta. Esimerkiksi hallintosääntöön oli aiemmin kirjattu valtuuston informaatiotilaisuuksien osalta, että ne järjestetään kokousta edeltävän viikon torstaina, vaikka käytännössä tilaisuudet saatettiin pitää tiistaisin, keskiviikkoisin tai torstaisin riippuen kunnan ja hyvinvointialueen kokousaikatauluista. Näin ollen liian tarkat ja yksityiskohtaiset kirjaukset eivät kestä aikaa tai muutoksia, joita toimintaympäristössä väistämättä tapahtuu. Yksittäisten valtuutettujen toimien perusteella ei ole tarkoituksenmukaista muuttaa koko kunnan käytäntöä tai hallintosääntöä.
Kuntalaissa 69 §:n 2 momentin mukaan luottamushenkilön tulee edistää kunnan ja sen asukkaiden etua sekä toimia luottamustehtävässään arvokkaasti tehtävän edellyttämällä tavalla.

Yhteenvetona kyselytunnin osalta voidaan todeta, että tarkoituksenmukaista olisi lisätä kyselytunnilla käytävää keskustelua ja siirtää painopistettä kyselytunnille valtuustoaloitteiden käsittelemisen sijasta. Kuitenkaan itse kysymysten sisältöön ei nähdä hallintosäännön muutostarvetta, vaan korostetaan kuntalain 69 §:n mukaista luottamustehtävässä toimimista arvokkaasti. Valtuustoaloitteiden käsittelyperiaatteiden valmistelun yhteydessä tuotiin esille sitä, että yksittäisen valtuutetun vaikuttamismahdollisuuksia ei tulisi turhaan määrityksillä rajoittaa. Samaa toimintaperiaatetta on pyritty tämän valtuustoaloitevastauksen valmistelussa noudattamaan. Valtuustoryhmien neuvottelukunnassa on luotu poliittisen johdon pelisääntöjä osana kunnan johtamisjärjestelmän kehittämistä ja myös tässä kyselytuntikokonaisuudessa olisi ensisijaista sopia käytännöistä valtuustoryhmien kesken.

Lisäksi huomiona toimivallan osalta valtuustoaloitetteessa esitettyä koskien, että valtuuston roolina ei ole toimia valmistelijana käsittelemissään asioissa, vaan kuntalain 39 §:n mukaisesti kunnanhallitus vastaa valtuuston päätösten valmistelusta ja vastaavasti kuntalain 121 §:n mukaisesti tarkastuslautakunnan tehtävänä on valmistella valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat.

Tietopyyntöihin vastaaminen

Tietopyyntöjä saapui poikkeuksellisen paljon kevään 2025 aikana johtuen monesta eri tekijästä (kunnan poliittisen päätöksenteon ilmapiiri, virkavalintapäätökset, yleistilanne). Samaan aikaan kunnan hallinnossa valmisteltiin alue- ja kuntavaalien toteuttamista, tuettiin tilapäisen valiokunnan työskentelyä, edistettiin asianhallintajärjestelmän käyttöönottoprojektia sekä toimittiin sijaisjärjestelyjen varassa. Esimerkiksi tammikuussa 2025 on asianhallintajärjestelmään kirjattu 37 julkisuuslain mukaista tietopyyntöä, helmikuussa 53 tietopyyntöä ja maaliskuussa 44 tietopyyntöä. Vastaavasti elokuussa 2025 tietopyyntöjä kirjattiin 20 kappaletta. Kun tietopyyntöjä saapuu lyhyessä ajassa yli 100 kappaletta, voidaan puhua jo todella suuresta määrästä. Kyseisestä ajasta ei voida tehdä yleistystä kunnan tietopyyntövastaamisen tilasta ja jo tuolloin tietopyyntöjen kirjaamiskäytäntöä ja vastaamista selkeytettiin. Kevään 2026 aikana toteutetaan valmistelijoille suunnattu koulutuskokonaisuus osana Tuusula Akatemian koulutuskokonaisuutta, jossa käydään läpi mm. tietopyynnöt ja niihin vastaaminen.

Yhteenvetona tietopyyntöihin vastaamisen osalta todetaan, että tietopyyntöihin vastaamista säädellään julkisuuslaissa, minkä lisäksi luottamushenkilön tiedonsaantioikeus on kirjattu kuntalakiin. Tietopyyntöjen osalta hallintosääntöön ei ole tarpeen tuoda kirjauksia, sillä ne ovat jo riittävällä tavalla muualla. Lisäksi kunnan sisäisissä prosessi hyödynnetään uuden asianhallintajärjestelmän tuomat tekniset mahdollisuudet mm. tietopyyntöjen käsittelyn määräaikojen muistuttamisessa. Lisäksi luottamushenkilöiden kanssa keskustellaan ja viestitään aktiivisesti ja pääsääntöisesti luottamushenkilöille annetaan tietoa ja tuotetaan vastauksia ilman, että niiden osalta tulisi käynnistää kunnan tietopyyntöprosessia.