Rakennusjärjestys 2025 astuu voimaan
Tuusulan kunnanvaltuusto hyväksyi 6.10.2025 rakentamislain mukaisen uuden rakennusjärjestyksen.
Tuusulan kunnan uuden rakennusjärjestyksen työstäminen vei lähes kaksi vuotta. Uusi rakennusjärjestys määrättiin täytäntöönpantavaksi mahdollisista muutoksenhauista huolimatta. Rakennusjärjestys on kunnissa pakollinen ja rakentamislakiin pohjautuva rakennusjärjestys on kunnissa oltava voimassa kahden vuoden kuluessa rakentamislain voimaantulosta.
Uusi rakennusjärjestys on rakenteeltaan laajempi kuin aiempi maankäyttö- ja rakennuslakiin pohjautunut rakennusjärjestys. Tähän selitys löytyy rakentamislain hengestä. Rakentamislaki on sallivampi, ja yhtenä sen tavoitteena onkin ollut vapauttaa monia hankkeita luvanvaraisuudesta. Näiden toteuttaminen edellyttää kuitenkin hankkeeseen ryhtyviltä velvollisuuksia eli rakentamisen määräysten noudattamista. Rakennusjärjestyksellä on pyritty muun muassa näiden luvanvaraisuudesta vapautettujen hankkeiden osalta myös ohjaamaan ja opastamaan hankkeeseen ryhtyviä hyvän ympäristön rakentumisessa niin määräystasolla kuin rakennusjärjestyksen soveltamisen avuksi laaditulla perusteluosalla.
Rakennusjärjestyksen perusteluosa onkin ensimmäinen laatuaan Tuusulassa ja sen rooli on juridisesti melko vahva. Tämä perustuu siihen, että perusteluosa on ollut määräysten valmistelussa mukana jo heti alusta lähtien. Voidaan sanoa, että se rinnastuu oikeusohjeena esimerkiksi lain esitöihin eli niin sanottuihin hallituksen esityksiin. Huomioitavaa on, että rakennusjärjestyksen määräykset täydentävät pääasiassa yleispiirteisiä kaavoja ja antavat tasapuoliset ratkaisuperusteet muun muassa haja-asutusalueiden rakentamisen määrälle ja tavalle. Laki, asetus, asemakaava, oikeusvaikutteinen yleis- ja osayleiskaava sekä Suomen rakentamismääräyskokoelma menevät rakennusjärjestyksen edelle.
Valtuuston kokouksen pöytäkirja on tarkistettu 16.10.2025, joten rakennusjärjestystä sovelletaan 17.10.2025 lähtien.
Mikä sitten muuttuu?
Rakennusjärjestykseen on nostettu rakentamislain hengen mukaisesti erityisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi määräyksiä muun muassa luonnon monimuotoisuuteen ja hulevesien hallintaan liittyen. Myös rakentamislain mukanaan tuoma lupakynnyksen nosto ja rakentamislain sallivuuden henki näkyy rakennusjärjestyksessä.
Kuntalaisia tai rakentajia varmasti eniten kiinnostaa se, mitä saa rakentaa tai toteuttaa ilman lupaa. Useita pienempiä rakentamishankkeita ja rakennelmia saa tehdä ilman lupakäsittelyä. Näitä ovat muun muassa aitojen rakentaminen ja terassien lasittaminen. Näiden osalta on rakennusjärjestyksessä kuitenkin annettu erilaisia vaatimuksia.
Rakentamislain mukaan rakentamislupaa ei tarvita alle 30 m² kokoisen rakennuksen, mikäli kyse ei ole asuinrakennuksesta, tai alle 50 m² kokoisen katoksen rakentamiseen. Valtuusto linjasi, että rakennelma, jota ei lasketa rakennusoikeuteen, on jatkossa alle 20 m² kokoinen vaja, puutarhamaja ynnä muu sellainen. Aiemmin tämä oli 10 m². Samalla tavalla valtuusto linjasi, että erillisen saunarakennuksen koko asemakaava-alueen ulkopuolella saa olla enintään 50 m², kun aiemmin se oli 30 m².
Piha-alueen rakentamisen ohjausta on laajennettu muun muassa haitallisten vieraslajien estämiseksi sekä kiinteistöjen riittävien lumitilojen toteuttamiseksi. Asemakaava-alueille on rakennusjärjestyksessä annettu määräyksiä muun muassa pysäköintipaikkojen toteuttamisesta kiinteistöillä. Haja-asutusalueella rakentamisen määrän eli rakennusoikeuden osalta ei tullut olennaisia muutoksia olevaan.
Rakennusvalvonta neuvoo
Kuntalaisia ja rakentajia suositellaan olemaan rakentamisen luvanvaraisuudesta ja uuden rakennusjärjestyksen määräyksistä matalalla kynnyksellä yhteydessä rakennusvalvontaan.
Rakennusjärjestyksen määräysten rinnalla tulee aina lukea myös perusteluosaa, jolloin määräysten tausta ja soveltaminen ehkä avautuvat parhaiten. Rakennusvalvonta tulee myös päivittämään verkkosivuille usein kysyttyjä kysymyksiä, joilla pyritään avaamaan uuden rakennusjärjestyksen sisältöä.
