Skididialogit kutsuivat lapsia ja nuoria vapaa-ajan pohdintaan Jokelassa
Jokelassa kokoonnuttiin keskustelemaan Jokelan alueen vapaa-ajanvietosta osana Tuusulan Lapsiystävällinen kunta -työtä. Skididialogi-mallilla toteutettujen keskusteluhetkien tavoitteena oli kerätä oppilaiden ja nuorten parissa toimivien aikuisten näkemyksiä ja kokemuksia aiheesta.
Meidän vapaa-aika Jokelassa -aiheisiin keskusteluihin oli kutsuttu Pertun, Kolsan, Lepolan ja Vanhankylän koulun sekä Jokelan yläkoulun oppilaita. Toinen maanantaina 2.2.2026 toteutuneista tilaisuuksista oli suunnattu alakoululaisille, ja toinen puolestaan yläkoulun oppilaille. Paikalla oli myös koulujen ja vapaa-aikapalveluiden edustajia, valtuutettuja sekä paikallisia toimijoita.
Keskustelut toteutettiin Erätauko-keskustelumenetelmään kuuluvalla Lahden kaupungin kehittämällä erityisesti lapsille ja nuorille suunnatulla Skididialogilla, ja ne olivat jatkumoa syksyllä Kellokoskella pidetylle samansisältöiselle keskusteluhetkelle.
– Skididialogi on keino lisätä lasten ja nuorten osallistumismahdollisuuksia harrastustoiminnan ja vapaa-ajan suunnitteluun sekä saada heidän näkemyksiään tarkemmin tietoon Lapsiystävällinen kunta -työmme toimintasuunnitelman mukaisesti, kertoo työtä Tuusulassa koordinoiva Heli Hakulinen.
Toiveissa turvallisia hengailupaikkoja, matalan kynnyksen harrastus- ja osallistumismahdollisuuksia sekä hyvät kulkuyhteydet
Kysyttäessä alakoulujen keskustelijoilta, mikä on ensimmäinen asia, mikä tulee mieleen vapaa-ajasta Jokelassa, kerrottiin kirjastosta ja kaupoista. Kirjasto ja Monarin nuorisotila koetaan turvallisiksi paikoiksi, mutta kauppojen ja aseman seutu osin turvattomaksi. Vapaa-ajalla vietetään aikaa yhdessä kavereiden kanssa luistellen, pelaten erilaisia ulkopelejä ja -lajeja ja ulkoillen urheilupuistossa.
Alakoululaiset löytävät kehitettävää kulkuyhteyksistä erityisesti Vanhankylän suunnalta Jokelaan ja Jokelasta Hyrylän suuntaan, jossa olisi enemmän mahdollisuuksia tarjolla, talvikauden harrastusten vähäisyydestä sekä salivuorojen määristä. Keskustelijoilla on myös toive saada lisää tietoa siitä, mitä mahdollisuuksia on alueellisesti tarjolla.
Tietoa kerrotaan saatavan somesta, mainoksista, nuoriso-ohjaajilta sekä omilta vanhemmilta. Toiveissa on myös, että kouluilla voisi käydä enemmänkin toimijoita kertomassa harrastusmahdollisuuksista. Lisäksi iloa tuottaisi isompi ja kotoisa sisätila, jossa voisi hengailla vapaasti koulupäivien jälkeen – tila voisi sijaita myös koululla.
Yläkoululaiset kertovat Jokelassa olevan laajat mahdollisuudet ulkona liikkumiseen, kuten hiihtämiseen ja luisteluun. Iloa tuovat lisäksi kuntoportaat, luontoreitit, kuntosalit sekä kunnan palvelupaikoista kirjasto ja eri ikäluokat huomioon ottava nuorisotila kuuntelevine aikuisineen. Kaupat ovat nuorille sopivat arjen tarpeisiin.
Jokelassa on myös hyvät mahdollisuudet harrastaa tavoitteellisesti urheilua korkeallakin tasolla. Harrastustoiminnan osalta nuoret kertovat osan mieluisista harrastuksista loppuneen esimerkiksi ikäluokan rajaamisen vuoksi. Yläkoululle toivottiin laajemmin kerhotoimintaa, kuten liikuntakerhoa. Keskustelijoiden iloksi tällainen onkin tuloillaan.
Kehityskohteiksi ja toiveikseen yläkoululaiset esittivät alakoululaisten tapaan parempia julkisia liikenneyhteyksiä, erityisesti sopivampia aikatauluja Hyrylään ja Kellokoskelle, lisää tapahtumia Pohjois-Tuusulaan – myös olemassa olevien tapahtumakokonaisuuksien laajentamista vahvemmin Jokelaan ja Kellokoskelle, matalan kynnyksen höntsäharrastusmahdollisuuksia sekä pop-up-pajoja esimerkiksi kirjaston tiloihin. Voisipa olla myös yhteinen ratkiriemukas tapahtuma, josta sana kiirii ja saadaan porukkaa mukaan.
Tietoa toivotaan löytyvän nuorten käytössä olevista somekanavista, kuten Instagramista ja TikTokista, sekä Wilmasta. Parempi olisi, jos nuoret kertoisivat toisilleen suusanallisesti mahdollisuuksista.
Nuoret kokevat, että Jokela on pääsääntöisesti turvallinen paikka, mutta aseman ympäristö koetaan alakoululaisten tapaan turvattomaksi varsinkin ilta-aikaan.
Omat vaikuttamismahdollisuudet on tärkeää tunnistaa
Keskustelijat pääsivät molemmissa ryhmissä pohtimaan, millaisia vaikuttamisen keinoja heillä on käytössään Skididialogiin osallistumisen lisäksi.
Oppilaskuntatoiminta on tuttu vaikuttamisen tapa kouluissa. Kyselyihin kannattaa aina vastata, kun siihen on mahdollisuus, tehdä aloitteita ja kertoa aikuisille mielipiteitään itselle tärkeistä asioista.
Nuorisotilalla järjestetään kyselyitä nuorille mieluisista aktiviteeteista, ja toiveita otetaan huomioon toimintaa suunniteltaessa. Kuukausittain järjestetään myös talotoimikunta, jossa pääsee vaikuttamaan nuorisotilan toimintaan.
Seuraa Tuusulan matkaa kohti lapsiystävällisempää kuntaa:
Lisätiedot:
Sivistyksen toimialueen kehittämispäällikkö ja Tuusula Lapsiystävällinen kunta -työn koordinaattori Heli Hakulinen, heli.hakulinen@tuusula.fi, 040 314 3084
