Asumisen houkuttelevuus ja toimivat palvelut saavat asukkaat ja yritykset viihtymään Tuusulassa
Tuusulan kunta kartoitti 3.−23.11.2025 kyselyllä tuusulalaisten asukkaiden tyytyväisyyttä ja lähialueilla asuvien tuntemusta Tuusulasta. Samaan aikaan toteutettiin alueen yrityksille suunnattu yrityselinvoimatutkimus. Tulokset ovat nyt tutustuttavissa.
Asukkaille ja yrityksille suunnattuihin kyselyihin saatiin runsaasti vastauksia – asukaskyselyyn vastasi 1 366 henkilöä ja yrityselinvoimatutkimukseen 213 yritystä. Vastaajia oli sekä Tuusulasta että lähialueilta. Tuloksia voidaan pitää edustavana.
Asukastutkimuksen tavoitteena oli selvittää Tuusulan asukastyytyväisyyttä, vahvuuksia ja heikkouksia sekä vetovoimatekijöitä ja tunnettuutta. Lisäksi kyselyiden avulla seurattiin tulosten kehitystä edellisistä vuosista.
− Kunnalle on merkittävää seurata, miten alueen asukkaat viihtyvät ja kuinka hyvin kunta on onnistunut perustehtävässään. Asukaskyselyjen tuloksia käytetään myös kehittämiskohteiden tunnistamisessa kaikilla toimialoilla. On todella arvokasta, että saimme tänäkin vuonna runsain mitoin vastauksia tietopohjaksi, vt. hyvinvointijohtaja Ada Pentinmikko pohtii.
Yrityksille suunnatussa tutkimuksessa selvitettiin puolestaan Tuusulan yritysten tyytyväisyyttä, nykytilaa ja tulevaisuuden tavoitteita sekä Tuusulan vetovoimaisuutta lähialueiden yritysten näkökulmasta.
− Kyselyn tulokset tuottivat meille aihioita yrityslähtöisille kehittämistoimenpiteille ja -keskusteluille, joten kiitän kaikkia tutkimukseen osallistuneita. Osa toimista kyetään toteuttamaan kohtuullisen nopeasti, mutta osa vaatii pitkäjänteistä työtä, kertoo elinkeinopäällikkö Toni Popovic.
Asukkaat pitävät Tuusulan luonnonläheisyydestä ja lapsiystävällisyydestä − toiveita luonnon ja turvallisuuden säilyttämiseen, palvelutarjonnan kehittämiseen sekä joukkoliikenteen parantamiseen
Valtaosa tuusulalaisista on asukaskyselyn tulosten perusteella tyytyväisiä Tuusulassa asumiseen. Tuusulalaisia vastaajia oli 63 % kaikista asukaskyselyyn vastanneista. 68 % tuusulalaisista viihtyy hyvin tai erittäin hyvin kotikunnassaan. 71 % asuu melko ja erittäin todennäköisesti Tuusulassa vielä seuraavan kolmenkin vuoden ajan. Muualla asuvista vastaajista 42 % pitää Tuusulan mainetta asumisen vaihtoehtona melko tai erittäin hyvänä eli Tuusulan tunnettuus ja mahdollisuudet ovat jo melko hyvällä tasolla.
Tuusulan asukkaat kokevat parhaiten onnistuneiksi palveluiksi liikunta- ja harrastepalvelut (keskiarvo 3,7 / 5,00), opetus- ja koulutuspalvelut (3,6) varhaiskasvatuspalvelut (3,5) sekä tapahtuma- ja kulttuuritarjonnan (3,5). Erityisesti lapsiperheille suunnatut palvelut, kuten päiväkodit ja koulut, saavat kiitosta. Palveluiden saavutettavuus ja niiden laadukkuus korostuvat. Monet arvostavat rauhallista ympäristöä ja lähellä olevia luontopolkuja, mitkä luovat hyviä mahdollisuuksia ulkoiluun ja virkistykseen. Tuusula koetaan rauhalliseksi ja turvalliseksi paikaksi, jossa lapset voivat leikkiä ulkona ilman huolta. Alueen yhteisöllisyys koetaan vahvaksi.
Huolta tuusulalaisissa aiheuttaa terveyspalveluiden heikentyminen, erityisesti Jokelassa ja Kellokoskella, ja vaillinaiset liikenneyhteydet. Osan mielestä päätöksenteossa korostuvat taloudelliset tekijät suhteessa muihin arvoihin, kuten ympäristöön ja asukkaiden hyvinvointiin. Tiiviin rakentamisen koetaan voivan vähentää asutusalueilla olevien viheralueiden määrää.
Tuusulalaisille ensimmäiseksi mieleen tulevia mielikuvia Tuusulasta ovat luonto, Tuusulanjärvi, rauhallinen ja kulttuuri. Muualla asuvat mainitsevat muun muassa rauhallinen, kaukana, Tuusulanjärvi, Hyrylä, luonnonläheinen ja kehittyvä.
Kysyttäessä asukkailta alueittaisia asumisen ja elämisen tarpeita ja toiveita, joita Tuusulan tulisi kehittää ja ottaa huomioon tulevaisuudessa, yhtenäisiä toiveita on mainittu liittyen yhteisön kehittämiseen, erityisesti luonnon ja turvallisuuden säilyttämisestä sekä palveluverkoston kehittämisestä. Myös liikenneyhteyksien tärkeys ja teknisten palveluiden toiminta, kuten katujen kunnossapito ja tilat, korostuvat vastauksissa. Tärkeimmäksi kehityskohteeksi mainitaan julkiset joukkoliikennepalvelut.
Tuusulalaiset kokevat tärkeiksi asumisen tekijöiksi turvallisuuden, rauhallisuuden, luonnonläheisyyden sekä viihtyisyyden. Vastaajien mielestä Tuusula on onnistunut turvallisuudessa ja rauhallisuudessa, mutta myös ollessaan kehittyvä ja perheystävällinen kunta. Muualla asuvien mielestä Tuusulan vetovoiman parantamiseksi tulisi keskittyä sekä liikenneinfrastruktuurin kehittämiseen että asuinympäristön monipuolistamiseen.
Elinvoimaa yrityksille tontteja ja toimitiloja tarjoamalla sekä verkostoitumisella
Yrityksille suunnattuun yrityselinvoimatutkimukseen vastasi 112 tuusulalaista ja 101 lähialueilla sijaitsevaa yritystä. Tuusulan ulkopuoliset vastaajat koostuvat vain yli 2 miljoonan liikevaihtoa tekevistä yrityksistä, mikä on tärkeä huomioida vertaillessa sisäisiä ja ulkoisia tuloksia keskenään. Tuusulalaisissa yrityksissä vastaavaa liikevaihtorajaa ei käytetty: kolmasosa vastaajista on yksinyrittäjiä ja 28 % työskentelee 2–4 henkilön yrityksissä.
Lähitulevaisuuden tavoitteissaan sekä tuusulalaiset että lähialueiden yritykset ovat maltillisesti kasvuhakuisia ja pyrkivät säilyttämään nykyisen liikevaihtonsa.
Kysyttäessä, miten todennäköisesti tuusulalainen yritys jatkaa toimintaansa Tuusulan alueella seuraavan kolmen vuoden ajan, kokee 63 % vastaajista sen erittäin todennäköiseksi ja 18 % melko todennäköiseksi. Vaikka monet yritykset eivät suunnittelekaan muutoksia, esiintyy myös kiinnostusta siirtyä Vantaalle, Helsinkiin tai muualle, mikäli tilat ja muut olosuhteet sen sallivat. Osa kokee nykyisen sijainnin haasteeksi. Parannusehdotukset liittyvät muun muassa liikenne- ja pysäköintimahdollisuuksiin, infrastruktuurin kehittämiseen kuten tietoliikenneyhteyksiin ja teollisuusalueisiin, sekä työvoiman saatavuuteen ja houkuttelevuuteen.
Tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi sisäiset vastaajat nostavat yleisen hyvinvoinnin ja elinvoimaisuuden lisäämisen, joukkoliikenteen parantamisen, kaavoituksen, joka mahdollistaa kohtuuhintaisten tonttien tarjoamisen, enemmän tukitoimia yrityksille sekä kunnan näkyvyyden kehittämisen.
Tuusulalaisista yrityksistä 20 % tuntee Tuusulan yrityksille tarjoamat palvelut melko tai erittäin hyvin. Paremmin tuntevia oli enemmän pienissä (6 %) tai mikroyrityksissä (18 %) kuin keskisuurissa yrityksissä. Suuri osa sisäisistä vastaajista on tyytyväisiä kunnan elinkeinopalveluiden nykyiseen viestintään tai eivät muuten vain kaipaa muutosta nykyiseen yhteydenpitoon. Toiveita on kuitenkin tietoisuuden lisäämiseen kunnan tarjoamista palveluista, kuten verkostoitumismahdollisuuksista, ja tarkempaan tiedonjakoon esimerkiksi julkisten hankintojen ympäriltä.
Lähes puolet sisäisistä vastaajista pitää Tuusulaa melko tai erittäin yritysystävällisenä kuntana, ja ulkoisista vastaajista 41 %.
Tuusulalaisten yritysten mielestä parhaiten onnistuneet tekijät Tuusulassa ovat houkuttelevuus asuinpaikkana (keskiarvo 3,6 / 5,0), paikkakunnan vetovoimainen imago (3,4), toimiva yhteistyö paikallisten yrityspalveluiden kanssa ja erinomaiset liikenneyhteydet (3,3). Heikoimmin on sisäisten vastaajien mielestä onnistunut kunnan kansainvälisen työvoiman saatavuuden edistäminen, lupapalveluiden sujuvuus, osaavan työvoiman tarjonta sekä yritystarpeisiin soveltuva toimitilatarjonta.
Ulkoisten vastaajien mielikuvissa Tuusula yrittämisen paikkana näyttäytyy positiivisena ja hyvänä sijainniltaan. 80 % tuntee Tuusulan muutenkin kuin nimeltä, ja heistä 42 % melko tai erittäin hyvin. Tuusula on näin ollen myös lähialueiden yrittäjien mielestä varteenotettava yrityspaikkakunta. Vajaa 30 % ulkoisista vastaajista voisi mahdollisesti tai todennäköisesti sijoittua lähitulevaisuudessa Tuusulaan. Ulkoisten vastaajien mielestä Tuusulan houkuttelevuutta lisäisi muun muassa panostaminen liikenneyhteyksiin ja riittävään infrastruktuuriin.
Tarkempia taustatietoja asukaskyselyyn vastanneista
Asukkaille suunnattuun kyselyyn vastasi 865 tuusulalaista. Vastauksia tuli ympäri Tuusulan, suurimpia vastaajamääriä kertyi Hyrylän keskusta-alueelta (20 %), Lahelasta ja Vaunukankaalta (15 %) sekä Jokelasta (14 %). 7 % vastaajista oli Kellokoskelta.
Täysi-ikäisten vastaajien ikä jakaantui kaikkiin ikäryhmiin, suurimpien ikähaarukoiden ollessa 55–64-vuotiaat (25 %), 45–54-vuotiaat (20 %) ja 35–44-vuotiaat (20 %). Vähiten vastaajia oli 18–25-vuotiaissa. Vastaajista 72 % oli naisia ja 44 % edusti kahden aikuisen taloutta. Lapsiperheitä vastaajissa oli noin joka kolmas ja eläkeläisiä joka neljäs.
77 % asuu omistusasunnossa, ja heistä 51 % omakotitalossa tai erillistalossa. Muut asumismuodot jakautuvat tasaisemmin 25 % ympärille. Puolet vastaajista on asunut Tuusulassa yli 15 vuotta.
Muualla eli Tuusulan lähiseuduilla asuvista 501 vastaajasta enemmistö asuu Vantaalla (28 %) ja Helsingissä (22 %). 39 % on kaikista lähipaikkakuntien vastaajista asunut nykyisellä paikkakunnallaan yli 15 vuotta. Enemmistö asuu kerrostaloasunnossa vuokralla tai omistaen asunnon ja asuu joko yksin tai kahden aikuisen taloudessa.
65 % muualla asuvista tuntee Tuusulaa jollain tapaa jo entuudestaan, ja heistä 21 % melko hyvin tai erittäin hyvin. 60 % on piipahtanut Tuusulassa viimeisen kahden vuoden aikana. 39 % voisi mahdollisesti muuttaakin Tuusulaan lähitulevaisuudessa.
Kaikkien asukaskyselyyn vastanneiden ja erillisellä lomakkeella yhteystietonsa jättäneiden kesken arvottiin kolme 50 euron lahjakorttia Krapin palveluihin. Voittajat on tavoitettu henkilökohtaisesti.
Lisätiedot:
Asukaskysely:
Vt. hyvinvointijohtaja Ada Pentinmikko, ada.pentinmikko@tuusula.fi, 040 314 4001
Yrityselinvoimatutkimus:
Elinkeinopäällikkö Toni Popovic, toni.popovic@tuusula.fi, 040 314 4406
Elinvoimajohtaja Kristiina Salo, kristiina.salo@tuusula.fi, 040 314 3019
Tutustu kyselyiden tuloksiin tarkemmin:
Kuuntele
Linkistä latautuu tiedosto
Yrityselinvoimatutkimus 2025 (pdf)
Kuuntele
Tule tutustumaan alueesi työllisyyspalveluihin 22.5.
