Jokelan asema

Ihastuttava asema etsii itselleen vielä sitä oikeaa toimintaa ja yrittäjää. Sympaattinen tila on palvellut junamatkustajia niin odotustilana kuin kahvilinakin ja nyt odottaa sitä oikeaa.

Asema on hirsirakenteinen ja ulkoapäin suojeltu tunnelmallinen kohde, jossa sisätilat on remontoitu rakennuksen henkeen sopivasti. 

Tänä päivänä työmatkaliikenne käy vilkkaana ja Jokelan asemalla pysähtyvät pääkaupunkiseudun lähiliikenteen R- ja T-junat. Helsinkiin liikennöidään raiteelta 1 ja Riihimäelle raiteelta 2. Suunnitteilla on kolmannen radan käyttöönotto.

Vuonna 1840 Jokelan alueella asui 7 henkeä. Jokelan taajaman kehitys lähti vauhdilla liikkeelle, kun Helsingin-Hämeenlinnan-rautatie avattiin 1862. Junat alkoivat pian pysähtyä myös Jokelassa ja asema valmistui vuonna 1875.

Rautatie mahdollisti Jokelan teollisuustoiminnan aloittamisen ja kasvun. Alueella oli tiilenvalmistukseen hyvää savea, ja junalla tiilet voitiin kuljettaa pääkaupunkiseudun rakennustyömaille ja muutkin teollisuustuotteet asiakkaille. Tärkeää oli myös kuljettaa myllyn, sahan ja maatalouden tuotteita markkinoille.

Suomen merkittävimpiin kirjailijoihin kuuluvan Eino Leinon viimeinen asuinpaikka oli Nuppulinnassa aivan Jokelan naapurissa. Viimeisenä työnään Leino ohjasi 3.1.1926 Aleksis Kiven Kihlauksen Jokelan Nuorisoseurantalolla. Mestarirunoilija Leinon muistolaatta on nyt kunniapaikalla Jokelan asemalla kuin myös Roomassakin. Roomaan on nyt tekeillä hänelle myös patsas.

”Oi, oppi ottakaatte joutsenista” –säe on päällimmäisenä Eino Leinon metallisessa muistolaatassa. Kansallislintumme, laulujoutsenet ovat edelleen vuosittain vakiopaikoilla jokelalaisten ilona.

Asemarakennus ja asemapäällikön talo ovat edelleen olemassa, samoin radan toisella puolella nykyisen Siljalantien päässä oleva henkilökunnan asuintalo.

virtuaalituusula.fi