Pormestarin talousarvioehdotus 2021: Kunta ottaa vastaan koronaiskun ja investoi palvelurakenteeseen
28.10.2020 klo 10.10
Tuusulan talousarvio on laadittu koronavirusepidemian aiheuttamien epävarmuuksien keskellä. Tavoitteena on edelleen pitää kuntalaisten hyvistä palveluista huolta ja luoda investoinneilla edellytyksiä kunnan elinvoimalle ja veropohjan kasvamiselle tulevaisuudessa. Talousarviossa näkyvät kunnan investoinnit palvelurakenteen kehittämiseen. Kunnan taloutta vahvistetaan kasvun ja talouden hallintaohjelman avulla. Myös veroprosentteja korotetaan maltillisesti kunnan tulopohjan vahvistamiseksi.
− Kunta ottaa vastaan koronavirusepidemian aiheuttaman iskun, jonka suuruus on osin vielä sumun peitossa. Palveluverkko- sekä infrainvestointien on tärkeä jatkua myös näiden epävarmuuksien keskellä. Ne ovat satsauksia elinvoimaan, mikä mahdollistaa kasvun. Kunnan elinvoima ja kasvu palvelevat nykyisiä tuusulalaisia siten, että pystymme jatkossakin pitämään hyvistä palveluista huolta. Ilman näitä satsauksia olemme näivettymisen tiellä, pormestari Arto Lindberg sanoo.
Tunnuslukuja, kunta ja vesihuoltoliikelaitos yhdessä
Tuloslaskelma, yhteenveto
Kunnan toimintamenoihin on lisätty Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymän (Keusote) maksuosuus toimintakatetasolla.
Tuusulan toimintatulot (sisältäen kunnan ja vesihuoltoliikelaitoksen) ovat vuoden 2021 talousarviossa yhteensä 66,9 ja toimintamenot 284,1 miljoonaa euroa. Toimintamenot kasvavat maltillisesti 3,6 miljoonaa euroa eli 1,3 prosentilla kuluvan vuoden ennusteeseen verrattuna. Vuoden 2021 talousarvion toimintatulojen ja -menojen erotuksena muodostuva toimintakate on 217 miljoonaa euroa. Ensi vuoden vuosikatteeksi muodostuu 10,3 miljoonaa euroa ja alijäämäksi 7,2 miljoonaa euroa.
Kunta ottaa vastaan koronavirusepidemian aiheuttaman iskun
Koronaviruksen takia kunta suunnittelee talouttaan epävarmassa tilanteessa. Valtio ei kompensoi täysimääräisesti koronapandemiasta aiheutuneita kustannuksia, vaan Tuusula joutuu muiden kuntien lailla ottamaan raskaan iskun vastaan.
– Koronan vaikutuksia ensi vuoteen on mahdotonta ennustaa tarkalleen, mutta Tuusulan osalta puhutaan usean miljoonan euron lisälaskusta. Koronavirusepidemia kasvattaa sosiaali- ja terveyspalveluiden menoja. Samalla kunnan verotulojen kehitys heikkenee työttömyyden ja yleisen epävarmuuden lisääntyessä, talousjohtaja Markku Vehmas kertoo.
Kunnan maksuosuus sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavalle Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymälle (Keusote) on talousarviossa 118,7,miljoonaa euroa. Vuoden 2020 talousarviossa Tuusulan maksuosuus Keusotelle oli 112,7 miljoonaa euroa.
– Koronan vaikutukset Tuusulalle ovat pelkkää sosiaali- ja terveyspalveluiden menokasvua moniulotteisemmat. Esimerkiksi joukkoliikenne kärsii korona-ajasta. Heikentynyt työmarkkinatilanne tarkoittaa sitä, että pitkäaikaistyöttömyyteen joudutaan allokoimaan enemmän rahaa. Helsinki-Vantaan lentokentän toiminnan hiljeneminen näkyy sekin kunnan taloudessa lomautusten kasvun ja verotulojen laskun kautta, pormestari Lindberg huomauttaa.
Veroprosentteihin esitetään maltillisia muutoksia
Tuusula vahvistaa tulorahoitustaan noin kuuden miljoonan euron veronkorotuksilla. Summa koostuu 0,25 %:n nostosta kunnallisveroon ja kiinteistöverojen nostoista. Verotuloja ennustetaan kertyvän Tuusulan kunnalle vuonna 2021 yhteensä noin 196 miljoonaa euroa. Kokonaisverotulokertymän ennakoidaan kasvavan 9 miljoonaa euroa (3,5 %) vuoden 2020 ennusteeseen nähden.
Talousarvioesityksessä kunnan tulovero on 19,75 % ja yleinen kiinteistövero 1,35 %. Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistövero on 0,55 %, muun asuinrakennuksen kiinteistövero 1,35 %, rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistövero 6,00 % ja yleishyödyllisten yhteisöjen erillinen kiinteistövero 0,65 %.
− Verotuloihin ja valtionosuuksiin liittyy vielä paljon epävarmuuksia. Valtion koronatuki on ensi vuoden osalta hyvin epäselvä määrältään. Emme myöskään tiedä, miten ihmisten luottamus talouteen palautuu korona-ajan edetessä ja sen jäljiltä, talousjohtaja Vehmas kertoo.
– Tontinmyynnin näkymät ovat aiempaa haasteellisempia eikä korkeimpiin odotuksiin ylletä. Esimerkiksi Rykmentinportin työpaikka-alueen tontteja ei päästä myymään vielä ensi vuonna kaavavalituksen takia, talousjohtaja jatkaa.
Kasvun ja talouden hallintaohjelmalla tasapainotetaan kunnan taloutta
Kunta on suunnitellut säästö- ja tuottavuustoimia, joilla se hillitsee menojaan ja sopeuttaa talouttaan. Työskentelyn välineenä on kasvun ja talouden hallintaohjelma. Sen tavoitteina ovat tulorahoituksen vahvistaminen, velkaantumisen hidastaminen ja myöhemmässä vaiheessa lainakannan vähentäminen.
Nykyisestä käyttötaloudesta etsitään noin kolmen miljoonan euron säästöjä, joka on reilut 2 % kunnan taloudesta ilman sosiaali- ja terveyspalveluita. Lisäksi esimerkiksi prosesseja virtaviivaistetaan, palveluverkkoa kehitetään ja vajaakäyttöisistä kiinteistöistä luovutaan. Ohjelmassa tavoitellaan pidemmällä tähtäimellä vähintään 10 miljoonan euron säästöjä ja tuottavuustoimia.
Palveluiden hyvä taso turvataan edelleen
− Tuusulan kunta jatkaa strategiassaan valitsemalla tiellä. Pidämme kuntalaisten palveluista huolta. Tähtäämme edelleen esimerkiksi kasvatuksen ja koulutuksen kärkikunnaksi. Tavoittelemme sitä investointien ja sisällön kehittämisen kautta, pormestari kertoo.
Kasvun ja talouden hallintaohjelmassa tähän mennessä esitetyt säästötoimet eivät sisällä merkittäviä heikennyksiä kuntalaisten palveluiden sisältöön tai palveluiden alueelliseen kattavuuteen.
− Säästöt ja tuottavuushyödyt realisoituvat pitkällä tähtäimellä. Suurin tunnistettu säästöpotentiaali on palveluverkossa ja sen kehittämisessä, talousjohtaja sanoo.
− Toimintaamme kehittämällä voimme sekä pitää huolta palveluista että saada aikaan merkittäviä säästöjä, pormestari arvioi.
Investoinnit kohdistuvat erityisesti palvelurakenteen uudistamiseen
− Samalla kun etsimme säästöjä, investoimme harkitusti tulevaan. Haluamme, että kunta saadaan taas maltillisen kasvun uralle. Kunnan elinvoima on keskeisellä tavalla kiinni veronmaksajien ja yritysten määrän kehityksestä. Siksi investoinnit esimerkiksi uuden asumisen ja yritysalueiden edellyttämään kunnallistekniikkaan ja perheille tärkeiden päiväkotien ja koulujen rakentamiseen ovat edelleen yhtä ajankohtaisia kuin aiemminkin, Lindberg kertaa.
Vuonna 2021 investoinnit kasvavat merkittävästi ja ne painottuvat kohteisiin, jotka perustuvat palvelurakenteen uudistamiseen ja edistävät hyvinvointia ja terveyttä, kunnan elinvoimaa ja vetovoimaisuutta. Kunnan investointien kokonaismäärä on vuonna 2021 vesihuoltoliikelaitos mukaan lukien 52,6 miljoonaa euroa. Martta Wendelinin päiväkodin, Monion lukio- ja kulttuurimonitoimitalon ja Kirkonkylän monitoimikampuksen rakennushankkeet käynnistyvät. Keskeisiä infrarakennuskohteita ovat Rykmentinpuiston ja Lahelanpelto II:n asuinalueet sekä Kellokosken katuverkoston parantaminen.
− Investointien myötä kunta velkaantuu. Meidän on tietenkin oltava tarkkana siinä, että saamme investointien käyttötaloushyödyt realisoitua. Kun käyttötalous on kunnossa muun muassa säästötoimenpiteiden ja maltillisten veronkorotusten myötä, velkataakka on hallittavalla tasolla, Vehmas arvioi.
Valtuusto päättää talousarviosta joulukuussa
Valtuusto aloittaa talousarvion käsittelyn valtuustoseminaarissa 29.10.–30.10. Kunnanhallitus alkaa käsitellä talousarviota 2.11. ja tekee esityksensä valtuustolle 16.11. Valtuusto päättää ensi vuoden veroprosenteista 9.11. ja talousarviosta 7.12. Joulukuun kokouksessa valtuusto päättää myös virkojen perustamisesta, kaavoitussuunnitelmasta ja asunto-ohjelmasta.
Lisätiedot:
Pormestari Arto Lindberg, 040 314 3101, arto.lindberg@tuusula.fi
Talousjohtaja Markku Vehmas, 040 314 3060, markku.vehmas@tuusula.fi