Tuusulan hyvinvointikertomus: Yhteisöllisyyden palauttaminen korona-ajan jälkeen on tärkeää

13.09.2022 klo 09.25

Koronaepidemian vuoksi palveluita jouduttiin sulkemaan tai rajoittamaan vuoden 2021 aikana. Korona näkyi kaikenikäisten hyvinvoinnissa. Tuusulan hyvinvointikertomus vuodelta 2021 piirtää kokonaiskuvaa tuusulalaisten hyvinvoinnista kunnan päätöksentekijöiden ja viranhaltijoiden työn tueksi.

Kunnanhallitus käsitteli hyvinvointikertomusta kokouksessaan 12.9.

Koronaepidemia toi etäopetusta ja vähensi yhteisöllistä toimintaa

Peruopetuksen vuosiluokilla 7–9 ja toisen asteen opinnoissa oli etäopetusjaksoja. Varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa ja peruskoulun vuosiluokilla 1–6 siirtymistä etäopetukseen tai lasten hoitamiseen kotona ei sen sijaan tarvittu. Varhaiskasvatuksessa ja kouluissa rajoitukset joka tapauksessa vähensivät yhteisöllistä toimintaa.

Koululaisten hyvinvoinnin tila näkyy esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttamasta kouluterveyskyselystä. Kyselyn perusteella muun muassa koululaisten kokemus omasta terveydestään on heikentynyt.

– Peruskoulun ja toisen asteen oppilaiden ja opiskelijoiden kokonaisvaltaisiin terveyden ja turvallisuuden kokemuksiin vaikutetaan yhteistyössä ja monialaisesti, korostaa sivistysjohtaja Tiina Simons.

Harrastustoiminnan rajoitukset johtivat harrastajamäärien vähenemiseen

Korona rajoitti myös nuorten ja aikuisten vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Valtakunnallisesti nuorten  harrastajamäärät ovat vähentyneet liikuntaharrastuksissa ja nuorisoseuratoiminnassa.

– Yhteisöllisen toimintakulttuurin palauttaminen ja erilaisten sosiaalisten kohtaamisten mahdollistaminen on tärkeää korona-exitin onnistumisessa. Hyvinvointikertomuksen laatimisen yhteydessä on myös tunnistettu tarve varmistaa, että eri-ikäisillä tuusulalaisilla on jatkossa mahdollisuus monipuoliseen matalan kynnyksen harrastamiseen, sanoo kehittämispäällikkö Heidi Hagman.

Luontokohteet, lähiliikuntapaikat sekä kirjasto- ja kulttuuripalvelut olivat tärkeitä

Lähiympäristö, luonnossa liikkuminen, lähiliikuntapaikat ja kodin lähellä olevat kirjasto- ja kulttuuripalvelut korostuivat korona-aikana. Näiden palveluiden merkitys kaiken ikäisten fyysiselle ja psyykkiselle hyvinvoinnille on kasvanut.

– Vapaa-aikaan ja kulttuuriin liittyvien palveluiden kehittäminen on jatkossakin tärkeää tuusulalaisten hyvinvoinnin kannalta. Asukkaiden ja järjestöjen aktiivisuutta tulee tukea. Tuloksia saadaan aikaiseksi yhteistyössä, sanoo sivistysjohtaja Tiina Simons .

Sosiaali- ja terveyspalveluiden muutokset koskettivat erityisesti ikäihmisiä

Ikääntyneiden mielenterveys, fyysinen toimintakyky ja sosiaaliset suhteet ovat olleet koetuksella.

Sosiaali- ja terveyspalveluihin ja vanhuspalveluihin koronaepidemian myötä syntynyt vaje kosketti erityisesti ikäihmisiä. Vaje näkyi etenkin kotihoidossa. Lääkärin ja terveydenhoitajan vastaanottojen osittainen siirtyminen digitaalisiksi palveluiksi aiheutti osalle ihmisistä haasteita palveluihin hakeutumisessa.

Rajoitustoimet kohdistuivat myös ikääntyneiden liikkumiseen. Kunnan liikuntapalvelut kehitti uudenlaisia tapoja osallistua ohjattuun liikuntaan, esimerkiksi parvekejumppien ja Keusoten organisoiman KotiTV:n ohjattujen liikuntatuokioiden välityksellä.

– Ikäihmisten elintavoissa, sosiaalisessa kanssakäymisessä ja palveluissa tapahtuneet muutokset voivat vaikuttaa terveyteen, toimintakykyyn ja kroonisten sairauksien taakkaan pitkällä aikavälillä. Esimerkiksi ryhmätoiminnan palauttaminen mahdollisimman nopeasti epidemiaa edeltäneelle tasolle on tärkeää, Heidi Hagman sanoo.

Toiveikkuus väheni ja huolet nousivat mieleen

Koronaepidemian ja siihen liittyvien rajoitustoimien vaikutukset näkyivät kaiken ikäisen väestön mielialassa. Aikuisväestössä tulevaisuuteen liittyvä toiveikkuus väheni ja stressi lisääntyi. Psyykkinen kuormittuneisuus lisääntyi loppuvuodesta, kun epidemian ensimmäisessä aallossa näin ei pääsääntöisesti tapahtunut. 

Lomautukset ja työttömyys lisäsivät taloudellisia ongelmia ja aiheuttivat huolta sekä oman että läheisten toimeentulon riittävyydestä. Noin vajaa neljännes suomalaisista kokee taloudellisen tilanteensa heikentyneen koronaepidemian seurauksena. Yritysten toiminnassa pelättyä konkurssiaaltoa ei tullut, vaan uusiakin yrityksiä on perustettu.

Kunta noudattaa korona-exit-suunnitelmaa

Tuusulan kunta on laatinut korona-exit-suunnitelman. Suunnitelman avulla pyritään koronapandemian haittavaikutusten vähentämiseen eri-ikäisten tuusulalaisten keskuudessa.

 

Lisätiedot

Sivistysjohtaja Tiina Simons, tiina.simons@tuusula.fi, 040 314 3403

Kehittämispäällikkö Heidi Hagman, heidi.hagman@tuusula.fi, 040 313 3052

 

Hyvinvointikertomus 2021

 

 

Takaisin