Rakentamisen luvat

Rakentamislupa

Rakentamislaki toi rakentamiseen yhden lupatyypin, rakentamisluvan. Rakentamisluvassa tutkitaan niin sijoittumisen edellytykset (asemakaavan tai yleiskaavan mukaisuus ja suunnittelutarvealueella rakennuspaikan muodostuminen) kuin toteuttamisenkin edellytykset (varsinaisen rakentamisen tekniset vaatimukset tai toimenpiteen tekniset vaatimukset) yhdessä luparatkaisussa.

Mikäli hakija niin erikseen pyytää, voidaan sijoittamisen edellytykset tutkia erillisellä päätöksellä (rakentamislupa sijoittamisen edellytyksille). Tällöin toteuttamiselle eli varsinaiseen rakentamiseen tarvitaan sitten oma rakentamislupa toteuttamiselle (rakentamislupa toteuttamisen edellytyksille).

Rakentamislupa uudisrakentamisessa

Rakentamislain mukaan rakentamishanke edellyttää rakentamisluvan, jos kohde on

1. asuinrakennus (pysyvä tai loma-asunto) riippumatta rakennuksen koosta
2. kooltaan vähintään 30 neliömetriä tai 120 kuutiometriä oleva rakennus (tilavuus tulee sovellettavaksi, jos asemakaavassa on rakentamisenmäärä ilmoitettu tilavuutena)
3. kooltaan vähintään 50 neliömetriä oleva katos
4. yleisörakennelma, jota voi käyttää yhtä aikaa vähintään viisi luonnollista henkilöä lukuun ottamatta enintään kolme kuukautta paikallaan pidettävää tapahtumarakennetta
5. vähintään 30 metriä korkea masto tai piippu
6. vähintään 2 neliömetrin suuruinen valaistu mainoslaite
7. energiakaivo
8. erityistä toimintaa varten rakennettava alue, josta aiheutuu vaikutuksia sitä ympäröivien alueiden käytölle.

Uuden rakennuskohteen rakentaminen edellyttää rakentamislupaa myös, jos

• rakentamisella on vähäistä merkittävämpää vaikutusta alueiden käyttöön, kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön tai ympäristönäkökohtiin
• rakentaminen edellyttää viranomaisvalvontaa olennaisten teknisten vaatimusten toteutumisen varmistamiseksi tai
• rakennusvalvonnan on tarpeen valvoa rakennuskohteen rakentamista yleisen edun kannalta. 

Lupatarve tällaisissa tapauksissa tehdään tapauskohtaisesti, joten arvioinnin pohjaksi tarvitaan rakennussuunnitelmat.

Kunnan Rakennusjärjestyksen 7 §:ssä on esitetty rakentamiskohteet, jotka voidaan suorittaa ilman rakentamislupaa tietyin edellytyksin. Lupatarvetta on avattu myös rakennusjärjestyksen perusteluosassa. Tutustu kunnan rakennusjärjestykseen ja sen perusteluosaan tästä.

Rakentamislupa muutos- tai korjausrakentamisessa

Korjaus- ja muutostöiden osalta lupa on tarpeen, mikäli

• korjaus- ja muutostyö on verrattavissa rakennuksen rakentamiseen
• kyse on rakennuksen laajentamisesta tai kerrosalaan laskettavan tilan lisäämisestä
• korjaus kohdistuu vähäistä merkittävämmässä määrin toimenpidealueessa todetun terveyshaitan poistamiseen
• toimenpidealueen kantava rakenne on vaurioitunut
• korjaustoimenpiteet voivat vaarantaa rakennuskohteen terveellisyyden tai turvallisuuden
• korjaamisella on merkittävää vaikutusta kaupunkikuvaan, maisemaan tai kulttuuriperintöön.

Korjaus- ja muutostöissä lupa tarvitaan aina, mikäli

• korjataan tai muutetaan kaavan tai lain nojalla suojeltua tai historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokasta rakennusta tavalla, jolla on merkittävää vaikutusta rakennuksen suojeltavalle tai rakennustaiteelliselle arvolle
• rakennuksen vaippaan tai teknisiin järjestelmiin liittyvällä korjaus- tai muutostyöllä voidaan vaikuttaa merkittävästi rakennuksen energiatehokkuuteen tai energia- ja ympäristövaikutuksiin rakennuksen koko elinkaaren aikana
• muutetaan rakennuksen tai sen osan käyttötarkoitusta olennaisesti

Korjaus- ja muutostöissä tulee myös lupatarve arvioida hankekohtaisesti ja arviointi perustuu rakennusvalvonnalle esitettävien rakennussuunnitelmien pohjalta.

Rakentamisluvan hakeminen

Hae lupaa haetaan sähköisesti Lupapisteen kautta.

Lupahakemukseen tulee liittää

• hallintaoikeusselvitys, jolla osoitat, että hallinnoit koko rakennuspaikkaa ( alle 3 kk vanha lainhuutotodistus, kauppakirja, vuokrasopimus tms.)
• rakennussuunnittelijan ja pääsuunnittelijan sähköisellä allekirjoituksella varmennetut pääpiirustukset
• pääpiirustustasoinen suunnitelmamalli (rakennuksen ja rakennuspaikan mallit) tai tiedot koneluettavassa muodossa
• muun kuin rakennuksen osalta selvitys rakennuskohteesta ja sen vaikutuksista ympäröivään alueeseen.

Rakennusvalvonta voi edellyttää hakemukseen liitettäväksi hankkeen laatu ja laajuus huomioiden esimerkiksi

• selvitys rakennuspaikan perustamis- ja pohjaolosuhteista sekä näiden edellyttämästä perustamistavasta ja tarvittavista muista toimenpiteistä
• energiaselvitys
• rakennustuoteluettelo
• selvitys rakennuspaikan terveellisyydestä ja korkeussuhteista
• selvitys rakennuksen kunnosta toimenpidealueen osalta, jos kyseessä on korjaushanke.
• muun lupahakemuksen ratkaisemaksi tarvittavan olennaisen selvitykset

Rakentamislain 109 §:n mukaisesti ennen rakennustöihin ryhtymistä voidaan suorittaa rakentamista ennakoivia toimenpiteitä, mikäli toimenpiteet ennakoivat voimassa olevan kaavan mukaista rakentamista.

Vaikka lupaa ennakoivista toimenpiteistä ei tarvittaisi, tulee tehtävistä toimenpiteistä kuitenkin rakentamislain 109 §:n mukaisesti ilmoittaa rakennusvalvontaan. Rakennusvalvontaviranomainen varmistaa vielä ilmoituksen jälkeen, edellyttävätkö ilmoitetut toimenpiteet kuitenkin maisematyöluvan.

Ennakoivia toimenpiteitä ennen rakennustyön aloittamista

• kaivaminen, louhiminen, puiden kaataminen ja muu näihin verrattava rakentamista valmisteleva toimenpide noudattaen, mitä maisematyöluvasta säädetään
• rakennuksen perustusten paalutustyö
  • rakenne-/pohjarakennesuunnittelija on hyväksytettävä
  • suunnittelijan allekirjoittama paalutussuunnitelma on liitettävä Lupapisteeseen
  • työnjohtaja on hyväksytettävä tarkastusinsinöörillä / valvontatarkastajalla ennen toimenpiteeseen ryhtymistä

Ennakoivien töiden ilmoittaminen tehdään kirjoittamalla viesti sekä Lupapisteessä hankkeen viestikenttään että lupakäsittelijälle sähköpostiin. Paalutustöistä tulee lisäksi olla yhteydessä tarkastusinsinööriin tai valvontatarkastajaan. Ennakoiviin töihin ei saa ryhtyä ennen käsittelijän / tarkastajan kuittausta.

Maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen ja näihin verrattava toimenpide on luvanvaraista

• asemakaava-alueella
• ranta-asemakaava alueella
• yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään
• alueella, jolla on voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi tai jolle yleiskaavan laatimista tai muuttamista varten on niin määrätty.

Puiden kaataminen yleiskaavan maa- ja metsätalousvaltaiseksi osoitetulla alueella ei edellytä luvan hakemista. Tämä kannattaa varmistaa rakennusvalvonnasta ennen toimenpiteeseen ryhtymistä.

Maisematyölupaa ei ole tarpeen hakea, mikäli

• kyse on yleis- tai asemakaavan toteuttamiseksi tarpeellisten tai myönnettyyn rakentamislupaan liittyvien töiden suorittamisesta
• kyse on rakentamishanketta valmistelevista toimenpiteistä, jotka liittyvät lainvoimaisen kaavan toteuttamiseen
• toimenpide perustuu liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain mukaiseen hyväksyttyyn tiesuunnitelmaan tai ratalain mukaiseen hyväksyttyyn ratasuunnitelmaan.

Maisematyöluvan hakeminen

Lupaa haetaan sähköisesti Lupapisteen kautta

Lupahakemukseen tulee liittää

• hallintaoikeusselvitys, jolla osoitetaan, että hakija hallinnoi koko toimenpiteen alaista kiinteistöä (alle 3 kuukautta vanha lainhuutotodistus, kauppakirja, vuokrasopimus tms.)
• suunnittelijan allekirjoituksella varmentavat toimenpiteestä pääpiirustukset (usein asemapiirros ja maastonmuokkauksessa myös poikkileikkaukset)

Rakennusvalvonta voi edellyttää hakemukseen liitettäväksi myös muita selvityksiä hankkeen laatu ja laajuus huomioiden

Rakennuksen tai sen osan purkamiseen tarvitaan purkamislupa

• asemakaava-alueella
• yleiskaava-alueella, jos se on yleiskaavassa määrätty luvan varaiseksi
• alueella, jolla on voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi.

Lupaa ei tarvita, mikäli

• kyse on talousrakennus tai tällaiseen verrattava muu vähäinen rakennus, ellei se ole historiallisesti merkittävä tai rakennustaiteellisesti arvokas
• hyväksytty katusuunnitelma tai tiesuunnitelma edellyttävät rakennuksen purkamista.

Lupatarve on hyvä selvittää hyvissä ajoin ennen toimenpiteen suorittamista. Kiinteistön omistajalla on velvoite ilmoittaa purkamistyöstä rakennusvalvonnalle, vaikka lupaa ei tarvittaisikaan. Ilmoituksen kautta rakennus poistuu kunnan rekisteristä ja tieto myös siirtyy valtakunnan rekisteriin (RYHTI).

Purkamisluvan hakeminen:
Lupaa haetaan sähköisesti Lupapisteen kautta

Lupahakemukseen tulee liittää

• hallintaoikeusselvitys, jolla osoitetaan, että hakija hallinnoi koko toimenpiteen alaista kiinteistöä (alle 3 kuukautta vanha lainhuutotodistus, kauppakirja, vuokrasopimus tms.)
• suunnittelijan allekirjoituksella varmennettu asemapiirros

Rakennusvalvonta voi edellyttää hakemukseen liitettäväksi myös muita selvityksiä hankkeen laatu ja laajuus huomioiden

Purkamisilmoitus:
Vaikka lupaa ei rakennuksen tai sen osan purkamiseen tarvittaisi, tulee purkamisesta kuitenkin ilmoittaa rakennusvalvontaan 30 päivää ennen purkamistyöhön ryhtymistä. Rakennusvalvonta voi mainitun ajan kuluessa vaatia perustellusta syystä luvan hakemista.

Purkamisilmoitus tehdään Lupapisteessä purkamislupahakemuksella. Liitteeksi tarvitaan asemapiirros / kartta, johon purettava rakennus on merkitty.

Aina, kun hanke voi vaikuttaa naapureihin, tulee rakentamishankkeesta tiedottaa naapureita. Rakentamislain (751/2023, RakL) 63.5 §:ssä määritellään naapuri eli sillä tarkoitetaan viereisen tai vastapäätä olevan kiinteistön tai muun alueen omistajaa ja haltijaa. Saman kiinteistön sisällä oleva hallinnanjakoalueen haltija tai rivi-/paritaloasunnon naapuri ei ole lain määritelmän mukainen rajanaapuri. Hallinnanjakosopimuksella jaetuissa kiinteistöissä muiden hallinta-alueiden omistajia kuullaan naapurina, jos hallinnanjakosopimuksen mukaisesti yksittäisen hallinta-alueen haltija voi itsenäisesti hakea toimenpiteen vaatimat luvat.

Naapureiden kuuleminen voidaan suorittaa viranomaistyönä tai hakijan toimesta joko paperisena tai sähköisenä.

RakL 63.1 §:n mukaan kunnan on ilmoitettava rakentamislupahakemuksen vireilletulosta ja kuultava naapureita, jollei ilmoittaminen ja kuuleminen rakentamishankkeen vähäisyyden tai sijainti taikka kaavan sisältö huomioon ottaen ole naapureiden edun kannalta ilmeisen tarpeetonta.

Mikäli hakija kuulee itse rajanaapurit, tulee RakL 63.4 §:n mukaan luvan hakijan voi liittää hakemukseensa selvitys siitä, että naapurit tai osa naapureista ovat tietoisia hankkeen kannalta merkittävistä asiakirjoista ja tiedoista sekä selvityksen heidän mahdollisesta kannastaan hankkeeseen.

Luvan hakijan on tiedotettava lupahakemuksen vireilläolosta rakennuspaikalla RakL 63.6 §:n perusteella.

Naapureiden kuulemisen toimintamalli lupapisteessä:

• Kun hakemus on laitettu vireille lupapisteeseen, tulee rakennuspaikalle laittaa tiedote lupahakemuksen vireilletulosta (RakL 63.6 §) Dokumentti tästä (esim. valokuva) tulee liittää hakemuksen liitteisiin.
• Mikäli naapureiden kuuleminen on hankkeessa tarpeen, merkitsee viranomainen hakemuksen Lausunnot -välilehdelle kuultavat naapurit.
• Jos hakija on valinnut ”Kunta kuulee kaikki naapurit” -kohdan, suoritetaan kuuleminen automaattisesti kunnan toimesta ja tämä laskutetaan voimassa olevan taksan mukaisesti.

• Jos hakija itse kuulee rajanaapurit,
  1. voi kuulemisen suorittaa lupapisteessä sähköisesti Lupapisteen kautta, mikäli naapureiden sähköpostit ovat tiedossa. Naapuri kirjautuu hankkeelle vahvasti tunnistautuen ja näkee hakemuksen tiedot rajoitetusti. Naapuri kirjaa kuulemiseensa mahdolliset huomautukset. Mikäli naapuri haluaa päätöksen tiedoksi, tulee tästä mainita huomautuksessa RakL 70.2 §:n mukaisesti
  2. voi kuulemisen suorittaa perinteisesti paperisella naapurin kuulemislomakkeella, jolloin naapuri täyttää lomakkeen ja täytetty lomake sekä aineisto, mikä naapurille on kuulemisen yhteydessä esitetty, liitetään lupapisteeseen hakemukselle. Mikäli naapuri haluaa päätöksen tiedoksi, tulee lomakkeeseen merkitä raksi kyseiseen kohtaan (RakL 70.2 §). Paperilla kuultaessa on huomioitava, että kaikkien naapurikiinteistön omistajien on allekirjoitettava kuulemislomake.

Linkistä latautuu tiedosto Naapureiden kuuleminen RakL Kuuntele

Uuden rakentamislain myötä monista luvanvaraisuuksista on luovuttu koskien esimerkiksi erilaisia rakennelmia ja katoksia. Kehotamme olemaan yhteydessä rakennusvalvontaan neuvontapyynnön muodossa ennen rakentamisen aloittamista, mikäli olet epävarma luvanvaraisuudesta. Näin tarvittava lupa tulee haettua oikeaan aikaan, eikä rakennusvalvonnan tarvitse puuttua asiaan jälkivalvonnan kautta. Neuvontapyyntö ei maksa mitään ja sen voi tehdä Lupapistepalvelussa.

Lisätietoa luvanvaraisuudesta löydät Tuusulan rakennusjärjestyksestä  ja rakennusjärjestyksen perusteluosasta, sekä asemakaavoista.

Oman alueesi voimassa olevan asemakaavan, kaavamääräykset ja mahdollisen rakentamistapaohjeen löydät Tuusulan karttapalvelusta klikkaamalla kaava-aluetta.

Kattamattoman tai katetun terassin rakentamiseen ei tarvitse lupaa, jos katetun terassin koko on alle 50 m² (Rakentamislaki 42 §). Kattamattoman eli avoterassin rakentaminen ei vaadi lupaa, mutta rakentamisessa on huomioitava alueen asemakaavamääräykset. Esimerkiksi istutettavalle alueelle ei voi rakentaa ilman poikkeuslupaa. Mikäli avoterassi on suuri ja sijoittuu lähelle raja-aluetta, olisi asiasta hyvä keskustella naapurin kanssa ennen rakentamista.

Terassin lasittamiseen ei tarvita rakentamislupaa, mikäli lasitus tulee kirkkaista laseista ja ne ovat avattavissa niin, että terassia ympäröivistä seinistä saadaan avoimeksi vähintään 30 %. Huomioithan, että ympäröiviin seiniin lasketaan myös rakennuksen seinät, joihin terassi rajautuu.

Jos terassin pinta on yli 50 cm maanpinnasta, tulee sen ulkopuolella olla putoamisen estävä kaide. Tällaisissa tapauksissa lasituksen voi tehdä kaksiosaisena, josta alempi lasi on kiinteä ja ylempi avattava.

Tarvitset maalämpöjärjestelmän rakentamiseen rakentamisluvan.

Huomioithan hankkeen aikataulutuksessa sen, että rakentamistyön voi aloittaa vasta, kun rakentamislupa on lainvoimainen (7+30 pv päätöksestä). Huomioitavaa on myös, ettei energiakaivojen toteuttaminen ole rakentamislain (RakL 751/2023) 109 §:n mukaista rakennushanketta valmistelevaa työtä. Energiakaivoihin ei voida myöskään soveltaa RakL 78 §:n aloittamisoikeutta.

Maalämpökaivojen, kuten kaikkien porattavien kaivojen, rakentamiseen liittyy ympäristöriski. Huolimattomasti toteutetut kaivojen rakenteet voivat päästää sade- ja valumavedet kaivoon ja siitä pohjaveteen.

Tuusulan rakennusjärjestyksen mukaan maalämpöjärjestelmän rakentaminen pohjavesialueelle ja Päijännetunnelin suoja-alueelle on kielletty ilman vesilain mukaista vesitalouslupaa.

Tarkempia tietoja maalämpöjärjestelmän rakentamisluvasta löydät täältä:

Määritelmä: Parveke on tila, josta on yhteys (ovi) sisätiloihin, mutta josta ei ole kulkua piha-alueelle. Luhtikäytävät eivät ole asunnon parvekkeita.
Et tarvitse lupaa parvekkeen lasitukseen, jos rakennus ei ole suojeltu tai asemakaava ei muuta määrää. Edellytyksenä lasittamiselle on, että lasit ovat kirkkaita ja kaiteen yläpuolinen lasitus on avattavissa vähintään yhdeltä pitkältä sivulta. Muista kuitenkin noudattaa rakentamislakia sekä sen nojalla annettuja määräyksiä, kuten palomääräyksiä. Huomioithan, että parvekkeen lasittaminen vaatii aina taloyhtiön luvan. Taloyhtiöllä voi myös olla parvekkeiden lasittamiseen omat linjauksensa.

Hankkeesta riippuen rakentamisluvan voi saada jopa muutamassa päivässä. Uuden Rakentamislain pykälän 68 Rakentamislupahakemuksen käsittely mukaisesti lupahakemuksen käsittelyyn on annettu määräaika, joka hankkeen vaativuudesta riippuen on 3 tai 6 kuukautta. Tavanomainen hanke on yleensä ratkaistu n. 2 kuukaudessa. Lupatarkastaja määrittää hankkeen vaativuuden.

Lupakäsittelyajan pituuteen vaikuttaa olennaisesti se, onko hankkeelle liitetty kaikki tarvittavat asiakirjat. Rakentamislain mukaan hakemuksessa tulee olla pääpiirustukset, koneluettavat tiedot ja selvitys rakennuspaikan hallinnasta sekä naapureiden kuuleminen. Mikäli lain vaatimissa tiedoissa on puutteita, viivästyy hakemuksen käsittely.
Lupaprosessin sujuvoittamiseksi suosittelemme hankkeen laajuudesta riippumatta pyytämään ennakkopalaveria lupatarkastajan kanssa, jotta rakentamislupahakemus saadaan käsiteltyä sujuvasti. Ennakkopalaverissa keskustellaan myös hakemukseen tarvittavista selvityksistä. Tämä toimintamalli sisältyy lupamaksuun.
Lupahakemuksesta tulee lainvoimainen 7 pv (kuulutus) +30 pv (valitusaika) päätöksestä. Rakennusvalvontajaosto ratkaisee mahdolliset oikaisuvaatimukset. Jaosto kokoontuu noin kerran kuussa.

Rakentamislupa on voimassa viisi vuotta luvan lainvoimaiseksesi tulosta laskettuna. Rakentamistoimenpide tulee aloittaa kolmen vuoden sisällä luvan lainvoimaisuudesta.

Rakentamislupa sijoittamisen edellytyksille on voimassa kolme vuotta, jonka aikana tulee hakea rakentamislupa toteuttamisen edellytyksille sekä aloittaa luvalla hyväksytty rakentaminen.

Voimme pidentää rakentamisluvan tai hyväksynnän voimassaoloa työn aloittamista varten enintään kahdella vuodella. Voimme pidentää määräaikoja työn loppuunsaattamista varten enintään kolmella vuodella kerrallaan.

Maisematyölupa (muun muassa puiden kaatamista varten) on voimassa viisi vuotta luvan lainvoimaisuudesta. Voimme myöntää luvan suunnitelmallista metsänkäsittelyä varten enintään kymmeneksi vuodeksi.

Purkamislupa on voimassa viisi vuotta luvan lainvoimaisuudesta.

Purkamisilmoitus. Purkaminen tulee suorittaa viiden vuoden kuluessa purkamisilmoituksen jättämisestä.

Puhtaan siirtymän sijoittamislupa on voimassa viisi vuotta luvan lainvoimaiskesi tulosta laskettuna.

Uuden kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän rakentamiseen tai olevan järjestelmän olennaiseen muuttamiseen tarvitset rakentamisluvan vain seuraavilla alueilla:

• pohjavesi- ja vedenottamon suoja-alueilla
• ranta-alueeksi luokitellulla alueella
• Päijännetunnelin suojavyöhykkeellä.

Muilla alueilla toimenpiteeseen ei tarvitse hakea rakentamislupaa. Toteutuksessa tulee kuitenkin noudattaa Valtioneuvoston asetusta talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla.

Käytämme Tuusulassa neliöperusteista taksaa rakentamislain mukaisessa uudisrakentamisessa, ja lupamaksu määräytyy vahvistetun taksan mukaisesti.

Taksan mukaisesti lisämaksuja saattaa tulla, jos rakennuspaikka sijoittuu esimerkiksi suunnittelutarvealueelle (asemakaava-alueen ulkopuolella).

Esimerkki omakotitalon ja talousrakennuksen rakentamisesta asemakaavoitetulla alueella:

Omakotitalo 130 k-m²:

• Maksu rakennuskohdetta kohti 620 €

• kokonaisalan mukaan 8,00 € /m²

Omakotitalon rakentamislupa maksaisi 1660 €

Talousrakennus 65 k-m² (mikäli luvitettava):

• Talousrakennuksen rakennuskohdekohtainen maksu 300 €
• kokonaisalan mukaan 4,00 € /m²

Talousrakennuksen rakentamisluvan hinnaksi tulee 560 €

Muut kustannukset rakentamislupaa haettaessa:

• Aloituskokouksen pitäminen 300 €
• maastoon merkitseminen ja sijaintikatselmus 550 €

Esimerkkitapauksen rakentamislupa kokonaisuudessaan: 3070 €.

Laskutamme lupamaksun lupapäätöksen ratkaisun jälkeen. Mikäli rakennushanke ei toteudu, eli rakennustöitä ei aloiteta, voit anoa lupamaksujen palautusta rakennusvalvontataksan mukaisesti. Taksan mukaisesti palautus koskee vain osaa lupamaksusta.

Voit kaataa omakotitontilta tai -rakennuspaikalta puita ilman luvan hakemista seuraavien ehtojen täyttyessä:

• Puita kaadetaan enintään viisi ja tontille jää puita kaadon jälkeen kaavamääräyksen edellyttämä määrä. Jos kaavassa ei ole muuta määrätty, tulee puita olla tontin tai rakennuspaikan rakentamatonta aluetta kohden vähintään 1 kappale/200 neliömetriä.
• Asemakaavassa ei ole puita koskevia suojelumääräyksiä.
• Puut eivät kasva sellaisella tontin/rakennuspaikan osalla, jolla asemakaavan mukaan tulee olla puita.
• Puut eivät ole maisemakuvallisesti merkittäviä, esimerkiksi komeita vanhoja yksittäispuita, puuryhmiä tai vastaavia, joiden häviämisellä olisi ympäristöä olennaisesti köyhdyttävä vaikutus.
• Rajalla kasvavien puiden kaatamiselle on naapurin suostumus.
• Ympäristölleen vaarallisen puun voi kaataa ilman lupaa.
• Puiden kaatamista tulee välttää lintujen pesimäaikana.

Naapuruussuhdelain ( 29/1920 ) 8 § antaa tontin haltijalle oikeuden poistaa omalle alueelleen naapurin puolelta ulottuvat juuret ja oksat, jos niistä on haittaa. Haittaa kokevan osapuolen on ensisijaisesti pyydettävä puun haltijaa poistamaan juuret ja oksat. Vasta siinä tapauksessa, ettei puun haltija kohtuullisessa ajassa toimi pyynnön mukaisesti, on haittaa kokevalla osapuolella oikeus tehdä toimenpide itse. Poistamisoikeus ulottuu vain rajalinjaan saakka, ei sen yli. Naapuruussuhdelakia valvoo poliisi, ja lain alaisuuteen kuuluvat riita-asiat ratkaisee käräjäoikeus. Edellä mainittua lakia koskevat asiat eivät kuulu rakennusvalvonnan toimivaltuuksiin.

Jos suunnittelet puiden kaatamista muulta kuin omakotitontilta tai rakennuspaikalta, ota yhteyttä rakennusvalvontaan. Teemme arvion siitä, tarvitsetko maisematyöluvan. Tarkastelemme kaavatilannetta ja muuta maisemallista vaikutusta. Jopa yhden puun kaataminen saattaa edellyttää maisematyöluvan hakemista.

Alle 50 neliömetrin katos ei edellytä rakentamislupaa. Noudata rakentamisessa kuitenkin kaavamääräyksiä ja mahdollisia rakentamistapaohjeita sekä Tuusulan kunnan rakennusjärjestystä. Jos katos sijoittuu esimerkiksi asemakaavan vastaisesti istutettavalle tontinosalle, tulee sijoittumiselle saada kaavoituksen poikkeamispäätös.

Ennen toteutusta on syytä tiedottaa naapureita.

Olemassa olevan kylmän varaston lämpöeristämiseen et tarvitse lupaa rakennusvalvontaviranomaiselta. Varastoon tulee järjestää ilmanvaihto.

Muistathan, että mikäli on kyseessä taloyhtiö, niin lämpöeristäminen edellyttää aina kuitenkin asunto-osakeyhtiön luvan.

Alle 30 neliömetrin tynnyrisaunan rakentaminen ei edellytä rakentamislupaa, mutta noudata alueen kaavaa (asema- tai yleiskaava) sekä muita rakentamislain määräyksiä. Asemakaava-alueen ulkopuolella rakennus tulee sijoittaa vähintään neljän metrin päähän naapurin rajasta. Asemakaava-alueella tulee noudattaa asemakaavan vaatimuksia etäisyyksistä. Minimietäisyyden tulisi olla kuitenkin vähintään kahdeksan metriä naapurirakennuspaikan rakennuksiin. Savuhormi tulee sijoittaa yli asuinrakennuksen räystään alalaidan, jos sauna sijoittuu alle kahdeksan metrin päähän muusta rakennuksesta.

Ennen toteutusta on syytä tiedottaa naapureita ja sopia sijoittumisesta, jos tynnyrisauna on tulossa kovin lähelle kiinteistön rajaa.

Et tarvitse lupaa aurinkopaneelien tai lämpökeräimien asentamiseen pientalon kattolappeelle, mikäli paneelien teho on Rakennusjärjestyksen mukaisesti enintään 10 kW.

Tarvitset luvan, jos aurinkopaneelit sijoittuvat julkisivuihin tai maahan, rakennuksella on kulttuurihistoriallista arvoa tai kyse on aurinkovoimalaitoksesta.
Huomioithan, että jos rakennus sijaitsee lentokoneiden laskeutumisvyöhykkeillä, täytyy aurinkopaneelien asentamista ennen pyytää lausunto Fintrafficin Lennonvarmistus Oy:ltä häikäisyriskin selvittämiseksi. Lentokoneiden laskeutumisvyöhykkeet vaikuttavat Tuusulassa erityisesti Sulan, Maantiekylän, Lahelan ja Ruotsinkylän alueisiin. Laskeutumisvyöhykkeet näet tarkemmin Tuusulan karttapalvelusta.

Et tarvitse rakentamislupaa julkisivumaalaukseen. Noudata kuitenkin asemakaavamääräyksiä ja alueelle mahdollisesti laadittuja rakentamistapaohjeita ja niissä esitettyjä värejä.

Jos rakennuksella on kulttuurihistoriallista arvoa, hanke tarvitsee rakentamisluvan.

Kun luovut öljylämmityksestä, tulee öljysäiliö tyhjentää, tarkistaa, puhdistaa ja poistaa maasta. Jos poistaminen ei ole mahdollista esimerkiksi säiliön sijainnin vuoksi, tulee säiliön maaperään jättämisestä olla yhteydessä Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristövalvontaan. Ympäristövalvonta voi hyväksyä hakemuksesta säiliön jättämisen maaperään. Öljylämmityksen poistumisesta tulee lisäksi olla yhteydessä pelastusviranomaiseen.

Uuden lämmitysjärjestelmän (maalämpö, vesi-ilmalämpöpumppu, ilmalämpöpumppu) osalta tulee selvittää mahdollinen lupatarve rakennusvalvonnasta.